Tänä vuonna Omenatuvan blogitekstien teemana on ollut
syömishäiriöistä paraneminen. Olemme helmi-lokakuun 2021 aikana julkaissut
yhteensä 13 kirjoitusta erilaisista näkökulmista paranemiseen liittyen. Tästä
koostetekstistä löydät pienet maistiaiset kaikista teksteistä sekä suorat
linkit kyseisiin kirjoituksiin.
Teksteissä on pohdittu muun muassa sitä, miten paraneminen
vaikuttaa psyykkiseen vointiin, kehoon, kuukautiskiertoon ja urheilijan
suorituskykyyn, millaisia vaiheita paranemisessa on ja millaisia terveitä
ahdistuksen säätelyn menetelmiä on olemassa.
Ohessa kaikki paranemissarjan tekstit, olkaapa hyvät!
Miten syömishäiriöistä paraneminen vaikuttaa
psyykkiseen vointiin
Syömishäiriö tyypillisesti kapeuttaa ajattelun ruoan, kehon,
syömisen, liikunnan ja monenlaisten asioiden pelkäämisen ympärille. Mieli on
virittynyt havaitsemaan uhkia erityisesti ruoassa ja syömisessä, mutta myös
muutenkin ympäristössä, omassa toiminnassa ja jopa ajattelussa. Mieli ikään
kuin työskentelee ylikierroksilla yrittäen pitää ihmisen turvassa oman mielensä
määrittelemiltä uhkilta.
Syömishäiriötä sairastava on siten jäänyt mielensä
kehittelemien uhkakuvien vangiksi. Hän on pudonnut mielensä kuoppaan, josta
puuttuu näköala laajempaan ymmärrykseen. Hänen mielensä on alkanut luulla, että
tämä kapea, kauhun täyttämä näköala on totuus ja että ainoa mahdollisuus
selvitä on taistella näitä kauheuksia vastaan. Kun paranemista alkaa tapahtua,
mielessä alkaa tapahtua ymmärryksen laajentumista, ja tervettä ajattelua
edustava mielen osa alkaa saada yhä enemmän jalansijaa.
Lue lisää aiheesta täältä.
Miten syömishäiriöistä paraneminen vaikuttaa
urheilijan suorituskykyyn?
Syömisen häiriöt, olivat ne sitten diagnostiset kriteerit
täyttäviä syömishäiriöitä tai lievempää häiriintynyttä syömistä, vaikuttavat väistämättä
negatiivisesti sekä urheilijan terveyteen että suorituskykyyn. Kun paraneminen
syömishäiriöistä käynnistyy, alkaa muutoksia tapahtua myös urheilijan
terveydessä ja suorituskyvyssä. Osa muutoksista tapahtuu kuitenkin hyvin
hitaasti, eikä suorituskyvyn voi odottaa palaavan sairastumista edeltävälle
tasolle hetkessä.
Tekstissä pohditaan, miten syömishäiriöt vaikuttavat
urheilijan suorituskykyyn ja millaisia vaikutuksia syömishäiriöihin usein
oleellisesti kuuluvalla energiavajeella urheilijalle on. Lisäksi tekstissä
pohditaan, miten syömishäiriöistä paraneminen vaikuttaa suorituskykyyn.
Lue lisää aiheesta täältä.
Miten syömishäiriöistä paraneminen vaikuttaa
kehoon?
Syömishäiriöt ovat siinä mielessä harvinaisia
psyykkisiä sairauksia, että ne ilmenevät voimakkaasti kehollisena oirehdintana.
Muissa psyykkisissä sairauksissa vaikutukset kehoon ovat monesti vähäisempiä ja
seurausta lähinnä itsetuhoisesta käyttäytymisestä.
Syömishäiriöissä eniten ongelmia aiheuttavat vaikea
alipaino, ahmiminen, oksentelu ja liiallinen liikunta. Myös erilaisten
lääkkeiden väärinkäyttö laihduttamistarkoituksessa on sangen tavallista ja saa
aikaan omanlaisiaan ongelmia. Nämä oireet asettavat kehon kovalle koetukselle
ja voivat johtaa mm. luuston haurastumiseen, hampaiden reikiintymiseen sekä
aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, valkosolutuotannon heikentymistä, vatsakipuja
ja ravitsemuksellisia puutostiloja.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Miten syömishäiriöstä paraneminen vaikuttaa kuukautisiin?
Naisen kuukautiskiertoa ylläpitää hienosti säädelty
järjestelmä, jossa aivot ja munasarjat ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa
kemiallisina viesteinä toimivien hormonien välityksellä. Säännöllinen
kuukautiskierto on tärkeä merkki siitä, että säätelyjärjestelmä toimii
normaalisti. Kuukautiskierron häiriöt ja häiriintynyt syöminen kulkevat usein
rinnakkain, sillä herkkä säätelyjärjestelmä reagoi nopeasti matalaan tai
epäsäännölliseen energiansaantiin, rajuihin painonvaihteluihin, suuriin liikuntamääriin
ja psyykkiseen kuormitukseen.
Kuukautishäiriöiden taustalla on monitahoinen
tekijöiden verkosto, joka koostuu kehonpainon, rasvakudoksen, hormonien,
ravitsemuksen, liikunnan sekä psyykkisen stressin vuorovaikutuksesta. Kun
kaikki nämä tekijät huomioidaan sairastuneen hoidossa ja paranemisprosessin
tukemisessa, pääsee kuukautiskiertokin hiljalleen asettumaan omaan
luonnolliseen rytmiinsä. On myös hyvä muistaa, ettei syömishäiriöstä
paranemisella ole aikataulua, ja se pätee myös kuukautisten palaamiseen.
Matkalle mahtuu kompastelua ja takapakkeja niin fyysisten kehon toimintojen
palautumisen kuin mielenkin toipumisen suhteen. On siis hyvä olla kärsivällinen
ja armollinen itseään kohtaan paranemisen taipaleella. Kun luo keholle hyvät
olosuhteet korjata sille koituneet haitat, keho tekee kaikessa hiljaisuudessa
työn itselleen luonnollisessa tahdissa
Lue
lisää aiheesta täältä.
Paranemisen vaiheet
Syömishäiriöiden kulku noudattaa usein melko
samanlaista reittiä riippumatta siitä, mikä syömishäiriö on kyseessä.
Paranemisen vaiheet ovat Sairauden alkaminen, Kuherrusvaihe, Kärsimysvaihe,
Toive muutoksesta, Muutosten tekeminen ja Paraneminen. Vaiheiden tunteminen on
hyödyllistä siksi, että sen avulla voi arvioida, missä vaiheessa oma tai
läheisen sairaus on ja mitä on vielä odotettavissa. Tietämys niistä voi myös
tuoda ideoita kuhunkin vaiheeseen sopivista parhaista toimintamalleista.
Tekstissä kuvaillaan syömishäiriöiden paranemisen
vaiheet ja pohditaan kunkin vaiheen yhteydessä lyhyesti, mitä ne tarkoittavat
hoidon kannalta.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Ensiaskeleet paranemisen polulla
Syömishäiriöistä paraneminen alkaa, kun sairastunut
löytää rohkeuden muuttaa sairauden aikana omaksumiaan tapoja ja toimintamalleja.
Sen lisäksi oireita aiheuttavista ajatuksista on tultava tietoiseksi sekä
opeteltava saamaan niihin etäisyyttä ja harjoiteltava olemaan tottelematta
niitä. Muutos tapahtuu siis kahdella tasolla: mielessä ja käytännössä.
Vaikka usein käytännön toimien muuttaminen tuntuu
selkeimmältä, tarvitaan molemmilla tasoilla työskentelyä rinnakkain. Psyykkinen
työskentely tukee käyttäytymisoireista luopumista ja käyttäytymisen muuttaminen
haastaa pelkoja ja pakottaa ajattelemaan uudella tavalla. Tämän vuoksi
paranemisessa on tärkeää työskennellä sekä käyttäytymisessä näkyvien että
psyykkisten oireiden kanssa rinnakkain.
Paranemisen vaatima aika on jokaiselle yksilöllinen,
eikä sitä useinkaan voi hoputtaa. Tapahtuvat muutokset ovat luonteeltaan
syvällisiä ja saavat usein aikaan tärkeitä henkisiä kasvuprosesseja. Ihmisen
psyyken systeemi rakentuu yksilöllisten vaiheiden mukaan eikä se voi hypätä yli
tai jättää läpikäymättä tiettyjä vaiheita, vaan sen on sallittava toteuttaa
muutoksensa omalla tavallaan. Toisilla tähän menee pari vuotta, toisilla
kymmenen tai enemmänkin.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Urheilijan syömishäiriöhoito – mitä
tutkimuskirjallisuus kertoo
Tekstissä pohditaan, mitä tutkimuskirjallisuus kertoo
urheilijoiden syömishäiriöhoidosta ja mietitään, millaisia esteitä hyvällä
hoidolla voi olla. Tekstissä käsitellään muun muassa urheilumotivaatiota tärkeänä
voimavarana hoidon onnistumisessa, moniammatillisen hoitotiimin merkitystä,
urheilijan ravitsemusohjauksen roolia osana hoitoa, harjoittelun huomioimista
hoidon aikana sekä hoitoon sisältyvän psykoedukaation teemoja.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Mitä syömishäiriöiden hoidossa tehdään?
Syömishäiriöiden hoitotavat ja -käytännöt vaihtelevat
jonkin verran eri puolella Suomea ja eri yksiköissä. Hoidon yksityiskohdat ja
kesto riippuvat hoitavasta henkilöstä, hoitopaikan toimintaperiaatteista,
erikoisosaamisen tasosta sekä potilaan rohkeudesta ja valmiudesta ottaa hoitoa
vastaan. On kuitenkin muutamia perusasioita, jotka hyvässä hoidossa yleensä
toteutuvat näistä seikoista riippumatta.
Hoito on parasta lopettaa aikaisintaan siinä
vaiheessa, kun oireet ovat hallinnassa ja pääasiassa terve ajattelu ohjaa
toimintaa. Näin paraneminen voi jatkua potilaan omassa varassa hoidon
päätyttyä. Niin kauan, kun sairautta tukeva ajattelu ohjaa toimintaa, on hoitoa
syytä jatkaa. Omassa varassa oireilun houkutusta on tässä vaiheessa usein
mahdotonta vastustaa. Täydelliseen paranemiseen hoidon aikana ei siis tarvitse
välttämättä pyrkiä. Riittää, että oireilun pakko on väistynyt sekä kyky
säädellä tunteita ja olotiloja uusilla keinoilla on vahvistunut.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Miten urheilija palaa harjoittelemaan
syömishäiriöstä toipuessaan?
Tekstissä pohditaan, miten urheilijan kannattaa palata
harjoitusten pariin syömishäiriöistä toipuessaan. Paranemisprosessit ovat aina
yksilöllisiä, mikä pätee myös paluuseen urheilun pariin. Lisäksi paluuseen
vaikuttaa oleellisesti muun muassa se, kuinka vakava syömishäiriö on ollut,
miten urheilija on oireillut ja minkä tasoisen urheilun pariin hän palaa.
Yleispätevää, kaikille sopivaa ohjetta ei siis voi
antaa, joten tekstissä kerrotaan tyypillisistä paluuseen liittyvistä seikoista.
Paluun on hyvä tapahtua vähitellen, eikä harjoitusohjelmaa todennäköisesti voi
eikä kannata alkaa heti toteuttaa siinä laajuudessaan kuin ennen sairastumista.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Miten pysyä terveenä sairastuttavaan
käyttäytymiseen houkuttelevassa ympäristössä?
Syömishäiriöistä paranemisessa tärkeintä on löytää oma
rohkeus edetä kohti terveyttä. Tällä polulla otetaan paljon askelia, jotka
pelottavat ja vaativat suurta keskittymistä sekä ponnistelua. Kannustava
ympäristö tuo tähän tärkeällä tavalla voimaa ja auttaa pysymään valitulla tiellä. Toisinaan on
tilanteita, joissa ympäristön toimintatavat ja jopa arvot saattavat houkutella
takaisin sairautta tukevien käyttäytymismallien pariin, vaikka oma päätös
parantua olisikin jo selkeästi tehty. Haastavia paranemisympäristöjä voivat
olla esimerkiksi urheilujoukkue, koululuokka, kaveripiiri tai sosiaalinen
media.
Syömishäiriöistä paraneminen on rankka matka, jonka
aikana on hyvä huolehtia siitä, että ylimääräiset esteet raivataan pois tieltä.
On hedelmällistä pysähtyä pohtimaan omaa paranemisprosessiaan ja eritellä,
mitkä seikat auttavat siinä ja mitkä haittaavat. Muiden tuki on äärimmäisen
arvokasta, joten sitä kannattaa ottaa vastaan. Muiden aiheuttama haitta
puolestaan voi tehdä paranemisesta tarpeettoman haastavaa.
Usein on mahdollista vaikuttaa paranemisympäristöönsä
enemmän kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi. Haittojen ja hyötyjen analysointi
auttaa havahtumaan omaan tilanteeseen ja antaa ideoita sellaisten muutosten
tekemiseksi, jotka omalta osaltaan tukevat paranemista parhaalla mahdollisella
tavalla.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Painonnousun sietäminen laihuushäiriöstä
paranemisen aikana
Eräs merkittävimmistä laihuushäiriötä ylläpitävistä
oireista on lihomisen pelko. Sairastunut liittää tiedostamattaan painonnousuun
pelottavia mielikuvia epämiellyttäväksi muuttumisesta, muiden hylkäämäksi
joutumisesta, laiskaksi ja saamattomaksi muuttumisesta sekä lopullisesta yksin
jäämisestä. Nämä mielikuvat saavat painonnousun, ruoan ja syömisen tuntumaan
pelottavilta asioilta, joiden seurauksena voi tapahtua jotain pahaa. Tämän
vuoksi sairastuneella nousee usein ahdistus pintaan, kun itseä pitäisi ravita,
mikä tekee syömisestä vaikeaa.
Painonnousun pelosta päästäkseen on tärkeää ymmärtää,
että laihuus ei ratkaise sitä ongelmaa, jota sillä yritetään ratkaista. Kyse ei
ole lihomisen vaarallisuudesta, vaan omanarvontunteen mataluudesta. On myös
tärkeää ymmärtää, että alipainoisuudesta toivuttaessa painonnousu ei tarkoita
lihomista. Se tarkoittaa painon normalisoitumista, kehon tasapainon
saavuttamista ja hyvinvoinnin mahdollistumista.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Terveitä ahdistuksen säätelyn menetelmiä
Syömishäiriötä sairastavan mieltä hallitsee yleensä
ahdistuneisuus ja muu henkinen pahoinvointi. Tämä on usein alkanut jo paljon
ennen sairauden puhkeamista. Oireisiin turvautumisen tiedostamaton tarkoitus
onkin alun perin ollut pahan olon helpottaminen.
Oireilu helpottaa oloa, sillä se tuo välittömän –
mutta lyhytaikaisen – huojennuksen pahaan oloon. Syömättä jättäminen tai
ahmiminen ja oksentaminen laukaisee helpotuksen tunteen, joka tosin katoaa
hetken kuluttua ja paha olo palaa. Ihmiselle on ominaista, että asiat, jotka
välittömästi muuttavat olon paremmaksi, aiheuttavat riippuvuutta. Vaikka hän
tietää, että helpotus on vain väliaikainen, on se niin houkutteleva, että hän
jatkaa toiminnon toistamista.
Jotta oireista luopuminen helpottuisi, on tärkeää opetella
sellaisia ahdistuksen ja pahan olon säätelemisen keinoja, jotka eivät aiheuta
haittaa. Oloa voi säädellä useilla tasoilla. Jokaisella tasolla on hieman
erilainen tehtävä. Ensimmäisellä tasolla ovat äkillisen, voimakkaan ahdistuksen
helpottamiseen tarkoitetut harjoitukset, toisella tasolla ovat jatkuvien,
mielen taustalla hiertävien pelkojen tasoittamiseen tähtäävät harjoitukset ja
kolmannella tasolla ovat kokonaisoloa parantavat ja henkistä kehittymistä
edistävät harjoitukset.
Lue lisää harjoituksista täältä.
Paranemisen haasteena autettavaksi asettuminen
Uuden oppijaksi ja autettavaksi asettumisen taito on
tärkeä syömishäiriöstä paranevalle. Sen muistaminen ja voimavarojen
panostaminen siihen auttavat pääsemään nopeasti itsenäiseen elämään kiinni.
Itsenäinen elämä on antoisinta ja kestävimmällä pohjalla siinä vaiheessa, kun
taidot ja voimat riittävät arjen elämiseen tavalla, joka tukee mielen ja kehon
hyvinvointia. Paranemisesi ollessa vielä kesken, panosta siis voimavarasi
uusien selviytymiskeinojen oppimiseen sekä hoidon ja tuen vastaanottamiseen.
Näin pääset nopeimmin elämään juuri sellaista elämää, jota kaipaat ja haluat
itsellesi.
Autettavaksi asettuminen silloin, kun ei itse pysty
auttamaan itseään, osoittaa viisautta ja vahvuutta. Se ei ole merkki
heikkoudesta, vaan päinvastoin. Tarvitaan suurta vahvuutta myöntää, ettei
pärjää ja vastaanottaa apua silloinkin, kun se edellyttää pelottavien ja
ahdistavien asioiden tekemistä. On tärkeää nähdä itsensä vahvana ja rohkeana
vastaanottaessaan apua ja ymmärtää autettavaksi asettumisen suuri arvo
paranemiselle.
Vaikeina hetkinä voi suunnata katseen tulevaisuuteen
ja muistaa, että ”kun nyt jaksan tämän ja opettelen tarvittavat taidot
pärjätäkseni itse, pääsen pian tekemään tahtomiani ja kaipaamiani asioita”.
Mitä ahkerammin uusia taitoja opettelee, sitä nopeammin ne on mahdollista
omaksua, ne automatisoituvat sekä mahdollistavat itsenäisen elämän elämisen
turvassa ja terveenä.
Lue
lisää aiheesta täältä.
Syysterveisin,
Maria Heikkilä