Iloa joulun alla SHK:ssa tuo joulukalenteri |
Asukkaat koristelevat myös joulukuusen |
Meillä
ensimmäisenä haasteena, mutta samalla pelon voittamisen keinona, on osastolla syötävä perinteinen jouluateria, jonka
kokkimme suurella omistautuneisuudella valmistaa. Sitä asetutaan nauttimaan
sekalaisin tuntein, sillä toisaalta kaikki normaalia edustava tuntuu hyvältä ja
toisaalta se pelottaa - sehän uhkaa syömishäiriön hengissä säilymisen
edellytyksiä. Useiden vuosien aikana olemme kuitenkin iloisin mielin saaneet
nähdä, kuinka pelokkain ja epävarmoin tuntein jouluateriaa odottanut asukkaamme
onkin selviytynyt jouluateriasta, ehkä jopa ensimmäisen kerran vuosiin, ja
joskus jopa uskaltanut nauttia ateriasta. Pöydässä onkin lopulta ollut mukava
tunnelma ja joulun tulo on saanut osakseen pientä hyväksyntää. "Näin kun minä syön kotonakin jouluna, niin joulu menee sittenkin ihan hyvin. Oloni onkin nyt hyvä ja turvallinen."
Syömishäiriökeskuksen joulupöytä odottaa ruokailijoitaan - tarjolla on monenlaisia jouluherkkuja! |
Toisena
haasteena on joululoman suunnittelu, jonka tarkoituksena on kuitenkin auttaa asukastamme löytämään uskoa joulusta selviytymiseen. Syömishäiriökeskuksessahan ei koskaan
oteta lomaa paranemisesta, vaan sen on jatkuttava myös lomien aikana. Tämä
edellyttää huolellista suunnittelua, sillä syömishäiriö väijyy ovelana kulman
takana ja yrittää varastaa mahdollisimman monta hetkeä oireilulle. Syömishäiriö
tietää, että perheessä ei ehkä haluta vaarantaa joulutunnelmaa puuttumalla
liikaa sairauden yrityksiin saada itselleen tilaa, niinpä se näkee tässä oivan
tilaisuuden. Tähän kaikkeen varaudutaan tarkoilla sopimuksilla sekä asukkaan
että kotiväen kanssa. Omahoitajat ja ravitsemusterapeutti esimerkiksi pohtivat
ahkerasti yhdessä asukkaiden kanssa kuinka joulupöydän antimia tulee nauttia,
jotta niistä saadaan vastaavat ravintomäärät kuin osaston aterioista.
Joskus
kuulemme vastalauseita, että eihän se ole normaalia, että suunnitellaan
ruokalistaa ja noudatetaan tiukkoja ruoka-aikoja jouluna. Näinhän se tietenkin
on, mutta syömishäiriöstä parannuttaessa ei voida vielä nauttia normaaliuden
luksuksesta, vaan joudutaan laittamaan etusijalle paranemisen jatkuminen.
Tähän tarvitaan tietyissä hoidon vaiheissa suunniteltu ruokalista ja ateriarytmi turvaa
luomaan – näin siis myös jouluna.
Suunnittelu
ja jouluun varautuminen aiheuttavat usein etukäteen monenlaista hankalaa oloa, mutta
onnistuneesta joulunvietosta mieleen jäävä riemu on kyllä kaiken sen vaivan
arvoista. Ilon tunne on valtaisa, kun joulu on onnistunut ilman syömishäiriön kaiken nielevää ahdinkoa. Kadotetusta joulusta on voinut saada jotain takaisin.
Kysyimme
täällä Syömishäiriökeskuksessa eräänä päivänä asukkailtamme, että mitä he
tuumailevat lähestyvästä joulusta. Reaktio oli sangen voimakas ja joulu miltei peruutettiin koko kansakunnalta. Ehkä syömishäiriöstä
paranemisen yksi mittari voisikin olla joulun ilon palautuminen. Kun joulu
näyttäytyy mahdollisuutena olla yhdessä läheisten kanssa ja rentoutua, valojen loistona
pimeän talven keskellä sekä lahjojen antamisen ja saamisen riemuna – siitä tietää, että syömishäiriö on
perusteellisesti menettänyt otteensa. Ehkä voisimmekin antaa joulun muistuttaa
meitä siitä, että hyvä olo, ilon löytäminen pienistä asioista, nautiskelu ja
muiden seurasta nauttiminen ovat asioita, joihin kannattaa pyrkiä vuoden
muinakin aikoina. Jouluna voidaan tehdä hyvän olon ryhtiliike ja jatkaa niillä
eväillä kohti seuraavan vuoden seikkailuja.
Millaisia
mietteitä joulu sinussa herättää?
Jouluterveisin,
Pia
ja Venla