perjantai 23. lokakuuta 2020

Kuukautiskierto ja urheilu, osa 2: Naisurheilijan hormonaalinen ehkäisy

Kuukautiskierto ja urheilu -juttusarjan ensimmäisessä osassa käsiteltiin naisurheilijan kohtaamia haasteita liittyen harjoitteluun kuukautiskierron eri vaiheissa. Kiertoon kuuluvia syklisiä hormonimuutoksia ja niiden aiheuttamia oireita voidaan manipuloida hormonaalisella ehkäisyllä, joka yleisesti määritellään sateenvarjotermiksi mille tahansa raskautta ehkäisevälle ja kehon omaa hormonitoimintaa muuttavalle keinotekoiselle hormonille (Rivera 1999). Hormonaalisen ehkäisyn käyttö on suhteellisen yleistä: noin puolet naisurheilijoista käyttää sitä raskauden ehkäisyn lisäksi esimerkiksi kuukautisiin liittyvien oireiden hoitoon, kuukautisten siirtämiseen tai luuntiheyden suojaamiseen (Rickenlund ym. 2004; Larsen ym. 2020). Hormonaalisen ehkäisyn yleisyydestä huolimatta sen käyttöön liittyy jonkin verran naisurheilijalle tärkeitä erityiskysymyksiä sekä harhaluuloja, jotka saattavat aiheuttaa hämmennystä ja pelkoakin.

Hormonaalisen ehkäisyn aiheuttamat sivuvaikutukset ovat luonnollisen kuukautiskierron aikana ilmenevien oireiden tapaan todella yksilöllisiä (Martin ym. 2018). Siinä missä esimerkiksi jokin ehkäisypillerimerkki aiheuttaa toiselle voimakkaita mielialamuutoksia, jollekin toiselle samainen merkki voi sopia täydellisesti. Siksi on tärkeää, että naiset tiedostavat saatavilla olevien menetelmien monipuolisuuden, joista voi etsiä itselleen optimaalisimman. Hormonaalista ehkäisyä ei myöskään tulisi pitää taikakeinona, jolla voi ratkaista kaikki kiertoon liittyvät ongelmat, kuten esimerkiksi kuormituksen ja energiansaannin epätasapainosta viestivät kuukautishäiriöt (Mountjoy ym. 2014). Keinotekoisten hormonien avulla kierto voidaan toki palauttaa näennäisesti tasaiseen kalenterirytmiin, vaikka häiriöitä kehon luonnollisessa hormonitoiminnassa olisikin. Hormonaalista ehkäisyä harkitsevan naisurheilijan tulisi aina punnita oma tilanteensa tarkasti ja tiedostaa käytön hyvät sekä huonot puolet niin terveyden kuin suorituskyvynkin näkökulmasta.



Miten hormonaalinen ehkäisy toimii? 

Hormonaalinen ehkäisy perustuu keinotekoisten naissukupuolihormonien, estrogeenin ja progesteronin eli progestiinin, vaikutuksiin elimistössä. Ehkäisyvalmisteen sisältämä keinotekoinen estrogeeni vähentää munasolun kypsymistä edistävän follikkelia stimuloivan hormonin sekä luteinisoivan hormonin eritystä, jolloin munasolu ei pääse irtoamaan ja hedelmöittymään. Progestiini vaikuttaa kahdella tavalla: se häiritsee ovulaatiota vähentämällä luteinisoivan hormonin eritystä, sekä vaikuttaa kohdun limakalvon koostumukseen hankaloittaen hedelmöittymistä. (Burrows & Peters 2007.) Molempia hormoneja sisältäviä yhdistelmäehkäisyvalmisteita ovat e-pillerit, ehkäisylaastari ja ehkäisyrengas, kun taas pelkkää progestiinia sisältäviä valmisteita ovat minipillerit, ehkäisykapseli ja hormonikierukka (Martin & Elliott-Sale 2016).

E-pillerit ovat urheilijoiden kohdalla yleisin ehkäisymenetelmä (Larsen ym. 2020). Ne voidaan edelleen jakaa yksi- ja monivaiheisiin valmisteisiin. Yksivaiheisten pillereiden hormonipitoisuus ei muutu, kun taas monivaiheisissa pillereissä hormonien määrä vaihtelee. E-pillereitä syödään useimmiten kolmen viikon ajan, jota kutsutaan pillereiden aktiiviseksi vaiheeksi. Aktiivisen vaiheen jälkeen seuraa taukoviikko, jonka lopussa joillekin naisille tulee kuukautisia muistuttava tyhjennysvuoto. Tyhjennysvuoto ei ole sama asia kuin kuukautiset, vaan aiheutuu taukoviikon aikana tapahtuvasta hetkellisestä kehon oman estrogeenin noususta. (Rechichi ym. 2008.)

Hormonaaliseen ehkäisyn hyödyt ja haitat naisurheilijalla

Naisurheilija voi hyötyä hormonaalisen ehkäisyn käytöstä monin tavoin. Luonnolliseen kuukautiskiertoon liittyvät oireet voivat joissakin tapauksissa olla todella kokonaisvaltaisia ja häiritä voimakkaasti urheilijan hyvinvointia sekä suorituskykyä, jolloin on perusteltua hoitaa tilannetta hormonaalisen ehkäisyn avulla. Keinotekoisten hormonien vaimentaessa luonnollisten hormonien tuotantoa vähenevät myös hormonien vaihteluun liittyvät oireet. Esimerkiksi runsaiden kuukautisten niukentaminen hormonaalisella ehkäisyllä voi parantaa merkittävästi anemiasta kärsivän urheilijan elämänlaatua ja suorituskykyä (Lethaby ym. 2019). Yhdistelmäehkäisypillereillä voidaan siirtää kuukautisia tärkeiden kilpailujen tieltä esimerkiksi niissä tapauksissa, kun urheilija tietää parhaan terävyyden olevan kateissa juuri ennen kuukautisia (Schaumberg ym. 2018). Hormonaalisen ehkäisyn roolia raskauden ehkäisyssä ei tulisi muiden käyttötarkoitusten rinnalla väheksyä, sillä psyykkinen stressi epätoivotuista raskauksista voi fyysisten oireiden lailla heikentää urheilijan hyvinvointia ja elämänlaatua ulottuen epäsuorasti urheilusuorituksiin asti.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että hormonaalinen ehkäisy voi heikentää naisurheilijan suorituskykyä esimerkiksi lisäämällä kestävyyssuorituksessa koettua rasitusta tai häiritsemällä lihaskasvua (Lebrun ym. 2003; Wikström-Frisén ym. 2017). Tutkimukset ovat kuitenkin niin ristiriitaisia, ettei niistä voi tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä, vaan sen sijaan aiheeseen tulisi aina suhtautua tapauskohtaisesti yksilöllistä näkökulmaa käyttäen. Hormonaalisen ehkäisyn käyttäjiä tai sitä harkitsevia pelotellaan usein käytön terveydellisillä haittapuolilla, kuten estrogeenin aiheuttamalla veritulppariskillä, vaikka suurelle osalle naisista käyttö on täysin turvallista sitä edeltäessä huolellinen lääkärin tutkimus vasta-aiheiden varalta. Sivuvaikutukset, kuten turvotus, pahoinvointi, päänsärky, iho- ja mielialamuutokset tai tiputteluvuoto, katoavat usein kolmen kuukauden käytön jälkeen. Pitkäaikaisesti jatkuessaan ne ovat kuitenkin pätevä syy vaihtaa menetelmää esimerkiksi matalahormonisempaan valmisteeseen. (Kivijärvi 2014.)

Koska estrogeeni toimii luustoa vahvistavana hormonina, hormonaalista ehkäisyä on perinteisesti käytetty esimerkiksi kuukautishäiriöistä johtuvaan luuston heikentymisen hoitoon. Sen toimivuudesta on kuitenkin ristiriitaista näyttöä, ja ilman ongelmien juuriin perehtymistä hoito voi olla tehotonta. (Cobb ym. 2007.) Jatkuvasti epäsäännöllinen kuukautiskierto tai puuttuvat kuukautiset ovat aina hälytysmerkkejä, joihin tulisi suhtautua vakavasti. Hormonaalinen ehkäisy voi toimia ”laastarina”, jolla voidaan luoda illuusio normaalista kuukautiskierrosta. Sillä ei kuitenkaan voida ratkaista ongelman perimmäistä syytä, kuten liiallista energiankulutusta suhteessa energiansaantiin tai taustalla vallitsevaa syömishäiriötä. (Nazem & Ackerman 2012.) Siksi hormonaalista ehkäisyä käyttävän urheilijan tulisi olla rehellinen itselleen muiden kuukautishäiriöistä viestivien merkkien varalta: esimerkiksi painon suuret vaihtelut, psyykkiset oireet ja palautumisongelmat saattavat kertoa, ettei kaikki ole kunnossa.

Hormonaalinen ehkäisy on väline, jonka avulla naisurheilija pystyy kontrolloimaan omaa kiertoaan ja parhaassa tapauksessa tukemaan omaa hyvinvointiaan sekä suorituskykyään. Viime kädessä urheilijan lähipiirin mielipiteet ja kehotukset eivät kumoa urheilijan omaa päätäntävaltaa kehostaan ja siitä, valitseeko urheilija käyttää hormonaalista ehkäisyä vai ei. Tärkeintä on, että urheilija itse on tyytyväinen tilanteeseensa ja voi turvallisin mielin luottaa valitsemaansa ratkaisuun, eikä jää yksin mahdollisten kuukautiskiertoon tai hormonaaliseen ehkäisyyn liittyvien ongelmien kanssa. 

Juttusarjan seuraavassa osassa pureudutaan tarkemmin kuukautishäiriöihin ja siihen linkittyvään häiriintyneeseen syömiseen. 

Kirjoittaja:

Ida Löfberg, Terveystieteiden kandidaatti, OUE-projektin työharjoittelija

Lähteet

Burrows, M. & Peters, C. E. 2007. The influence of oral contraceptives on athletic performance in female athletes. Sports medicine, 37(7), 557-574.

Cobb, K. L., Bachrach, L. K., Sowers, M., Nieves, J., Greendale, G. A., Kent, K. K.  & Kelsey, J. L. 2007. The effect of oral contraceptives on bone mass and stress fractures in female runners. Medicine & Science in Sports & Exercise, 39(9), 1464-1473.

Kivijärvi, A. 2014. Hormonaalinen ehkäisy. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 130 (3) 279-82. https://www.duodecimlehti.fi/duo11469

Lebrun, C. M., Petit, M. A., McKenzie, D. C., Taunton, J. E. & Prior, J. C. 2003. Decreased maximal aerobic capacity with use of a triphasic oral contraceptive in highly active women: a randomised controlled trial. British journal of sports medicine, 37(4), 315-320.

Lethaby, A., Wise, M. R., Weterings, M. A., Rodriguez, M. B. & Brown, J. 2019. Combined hormonal contraceptives for heavy menstrual bleeding. Cochrane Database of Systematic Reviews, (2).

Martin, D. & Elliott-Sale, K. 2016. A perspective on current research investigating the effects of hormonal contraceptives on determinants of female athlete performance. Revista Brasileira de Educação Física e Esporte, 30(4), 1087-1096.

Martin, D., Sale, C., Cooper, S. B. & Elliott-Sale, K. J. 2018. Period prevalence and perceived side effects of hormonal contraceptive use and the menstrual cycle in elite athletes. International journal of sports physiology and performance, 13(7), 926-932.

Mountjoy, M., Sundgot-Borgen, J., Burke, L., Carter, S., Constantini, N., Lebrun, C., ... & Ljungqvist, A. 2014. The IOC consensus statement: beyond the female athlete triad—relative energy deficiency in sport (RED-S). British journal of sports medicine, 48(7), 491-497.

Nazem, T. G. & Ackerman, K. E. 2012. The female athlete triad. Sports health, 4(4), 302-311.

Rechichi, C., Dawson, B. & Goodman, C. 2009. Athletic performance and the oral contraceptive. International journal of sports physiology and performance, 4(2), 151-162

Rivera, R., Yacobson, I. & Grimes, D. 1999. The mechanism of action of hormonal

contraceptives and intrauterine contraceptive devices. American journal of obstetrics and

gynecology, 181(5), 1263-1269.

Schaumberg, M. A., Emmerton, L. M., Jenkins, D. G., Burton, N. W., de Jonge, X. A. J. & Skinner, T. L. 2018. Use of oral contraceptives to manipulate menstruation in young, physically active women. International journal of sports physiology and performance, 13(1), 82-87.

Wikström-Frisén, L., Boraxbekk, C. J., & Henriksson-Larsen, K. 2017. Effects on power, strength and lean body mass of menstrual/oral contraceptive cycle-based resistance training. Journal of Sports Medicine and Physical Fitness, 57(1-2), 43-52.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti