Tätä kirjoitusta varten haastattelin lastentautien erikoislääkäri Nina Kasevaa, joka työskentelee Lasten ja nuorten lääkäriasema Pikkujätissä. Nina on meille vuosien takainen tuttu, sillä hänen luonaan käyvät monet Syömishäiriökeskuksessa hoidossa olevat nuoret ja nuoret aikuiset, joita Nina hoitaa hoitomalliimme sopivalla lämmöllä ja viisaudella. Olikin luontevaa kääntyä Ninan puoleen ja kysyä hänen näkemyksiään syömishäiriötä sairastavan asiakkaan kehon toipumisen vaiheista.
Syömishäiriöt ovat siinä mielessä harvinaisia psyykkisiä sairauksia, että ne ilmenevät voimakkaasti kehollisena oirehdintana. Muissa psyykkisissä sairauksissa vaikutukset kehoon ovat monesti vähäisempiä ja seurausta lähinnä itsetuhoisesta käyttäytymisestä.
Syömishäiriöissä eniten ongelmia aiheuttavat vaikea alipaino, ahmiminen, oksentelu ja liiallinen liikunta. Myös erilaisten lääkkeiden väärinkäyttö laihduttamistarkoituksessa on sangen tavallista ja saa aikaan omanlaisiaan ongelmia. Nämä oireet asettavat kehon kovalle koetukselle ja voivat johtaa mm. luuston haurastumiseen, hampaiden reikiintymiseen sekä aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä, valkosolutuotannon heikentymistä, vatsakipuja ja ravitsemuksellisia puutostiloja.
Luuston haurastuminen
Laihuushäiriötä seuraava luuston haurastuminen vaatii aikaa korjaantuakseen. Tärkein lääke on aliravitsemuksen hoito ja normaalin painon ylläpitäminen. Riittävän monipuolisen ravinnon lisäksi kehoa voi auttaa syömällä kalsiumia ja D-vitamiinia ravintolisänä. Hauras luusto on altis rikkoontumaan epätavallisen helposti ja se paranee myös hitaasti. Tämä on harmillista erityisesti urheilijoille ja pakkoliikunnalla oireileville, joille tulee helposti hitaasti paranevia rasitusmurtumia. Murtumat ovat kivuliaita ja voivat aiheuttaa liikuntakiellon useiksi kuukausiksi. Erityisen vakavaksi tilanne voi mennä, jos murtuma tulee selkärankaan.
Jos luusto haurastuu alisyömisen seurauksena, onkin tärkeää ottaa tilanne vakavasti ja työstää erityisellä tarmolla ruokamäärien lisäämistä ja ravinnon monipuolistamista. Laihuushäiriöiselle tämä on suurin mahdollinen haaste, mutta monesti sairauden vakava tilanne auttaa voittamaan laihuushäiriön mieleen luomat pelot ja suuntaamaan voimat kehon elpymiseen.
Lääkäri ja ravitsemusterapeutti pyrkivät ennaltaehkäisemään luuston vakavia vaurioita määräämällä kalsiumia ja D-vitamiinia. Nämä ovat tärkeä apu, mutta eivät korvaa heikkoa ravitsemusta. Ei siis kannata tuudittautua siihen, että voisi rauhassa alisyödä, kunhan syö ravintolisiä. Lisäksi esimerkiksi oksentaminen estää niin ruuan kuin lisäravinteiden imeytymistä.
Erityisesti nuorilla luuston haurastuminen on hankala oire, sillä ihmisen luusto vahvistuu 25-vuotiaaksi saakka. Myöhemmin, vanhemmalla aikuisiällä tapahtuu luuston haurastumista. Jos nuorena sairastaa syömishäiriötä, johon liittyy vakava alipainoisuus, voi luusto jäädä alun perinkin epätavallisen heikoksi. Tästä seuraa se, että luusto ei koskaan saavuta potentiaalista huipputiheyttään ja iän myötä tapahtuva luuston haurastuminen näkyy loppuelämän epätavallisen matalina luustontiheyslukemina altistaen luukadolle eli osteoporoosille ja murtumille.
Hampaiden reikiintyminen
Hampaiden reikiintyminen ja kuluminen ovat aliravitsemuksen ja oksentamisen pysyviä seurauksia. Oksentamisen myötä mahalaukun hapan sisältö pääsee suuhun ja synnyttää kiillevaurioita hampaissa. Onkin tärkeää hammaslääkärikäynneillä kertoa syömishäiriöstään, jotta hammaslääkäri osaa ottaa tämän huomioon ja arvioida hampaiden tilaa sekä antaa tilanteeseen sopivia neuvoja. Suun huuhtominen oksentamisen jälkeen on hyvä apukeino, mutta tässä jälleen on hyvä muistaa, että se ei kokonaan poista ongelmaa. Hampaiden vaurioituminen loppuu luonnollisesti vasta, kun alipaino korjaantuu ja oksentaminen väistyy. Tähän on siis syytä keskittää erityisiä voimia viimeistään silloin, kun hammaslääkäri toteaa hampaiston heikon tilan ja reikiä alkaa esiintyä tavallista enemmän.
Sydämen ongelmat
Sydämen rytmihäiriöt ja hidaslyöntisyys liittyvät tavallisesti nopeaan laihtumiseen ja syömishäiriön aiheuttamiin rajuihin muutoksiin kehossa. Vaikeassa aliravitsemustilassa nämä ovat erityisen tavallisia. Myös oksentamisen aiheuttama epätasapaino veren elektrolyyteissä, kuten kalium-, natrium- ja kalsiumarvoissa ovat riski sydämen hyvinvoinnille. Erityisen suuressa vaarassa on sellaisen henkilön sydän, joka on vakavassa alipainossa ja samaan aikaan oksentaa. Suurin vaara on rytmihäiriöitä tai hidaslyöntisyyttä seuraava sydänpysähdys. Onkin erittäin tärkeää käydä säännöllisesti lääkärin kontrolleissa, jos oireena on runsas oksentaminen. Tällöin tilanteeseen päästään todennäköisemmin puuttumaan ennen kuin se aiheuttaa hengenvaaraa. Onneksi sydän on vahva elin ja heti, kun ravitsemustila alkaa korjaantua ja keho päästä tasapainoon, sydänkin rauhoittuu ja pääsee jatkamaan toimintaansa normaalisti.
Valkosolujen vähäisyys
Valkosolut ovat elimistön yksi keino puolustautua tarttuvilta taudeilta. Valkosolumäärän mataluus tarkoittaa sitä, että kehoa sairauksilta suojelevat ”sotilaat” vähenevät merkittävästi. Vakavassa aliravitsemustilassa luuydin ei enää pysty tuottamaan valkosoluja normaalisti, mistä seuraa niiden määrän väheneminen veressä. Tätä kutsutaan leukopeniaksi ja se voi altistaa monenlaisille sairauksille ja vaikeuttaa niistä toipumista. Myös muiden verisolujen tuotanto luuytimessä voi vähentyä vaikeassa aliravitsemuksessa. Verisolujen tuotanto kuitenkin palautuu nopeasti ravitsemustilan korjaannuttua. Tämäkin on oire, joka on syytä ottaa vakavasti ja pyrkiä auttamaan kehoa sen toipumistyössä niin paljon kuin mahdollista.
Vatsan ongelmat
Vatsakivut ovat syömishäiriötä sairastaville tuttu vieras. Tiheä ahmiminen ja oksentaminen voivat aiheuttaa vatsakipuja, mutta samoin myös liian vähäinen syöminen. Kun keho tottuu olemaan hyvin vähäisellä ravinnolla, se sopeuttaa toimintonsa selviytymään nälänhädästä esimerkiksi hidastamalla aineenvaihduntaa. Ruoan puutteen pienentämä vatsalaukku ja työttömänä ollut suoli voivat reagoida suurempiin ruokamääriin tilapäisellä kiputilalla. Usein kivun kokemusta lisää myös laihuushäiriön mieleen astuttama pelko lihomisesta. Kylläisen vatsan sietäminen tuntuu usein laihuushäiriötä sairastavan mielessä pelottavalta paranemisen alussa. Kun keho muutaman päivän kuluttua taas tottuu ottamaan ruokaa vastaan, kivut ja epämukavuudet lieventyvät ja myös syöminen helpottuu. Syömisen korjaaminen saattaa alussa tuottaa kovastikin pelkoja ja kipuja, joten siinä usein tarvitaan rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta hankalimmasta vaiheesta päästään eteenpäin. Useimmat joutuvat hyväksymään, että paraneminen voi olla tilapäisesti kivuliasta ja pelottavaakin. Paraneminen on usein kuin piikkipensaan läpi kulkemista. Se sattuu ja naarmuja tulee, mutta se on ainoa reitti ulos sairaudesta.
Syömishäiriö rinnakkaissairautena
Erityisen tarkkoina joutuvat olemaan sellaiset syömishäiriötä sairastavat, joilla on muitakin sairauksia. Erityisesti insuliinihoitoinen diabetes saattaa aiheuttaa hankaluuksia, sillä se vaatii väistämättä tietynlaista syömisen tarkkailua ja kontrollointia. Tämän vuoksi syömishäiriöstä ei voikaan parantua tavalliseen tapaan harjoittelemalla sallivuutta ja rentoutta syömisessä, vaan on löydettävä kokonaisterveydentilaa tukeva tarkka syömisen tapa. Diabetesta sairastavien onkin erityisen tärkeää kertoa omalle hoitavalle lääkärilleen syömishäiriöstään, jotta lääkäri voi auttaa ehkäisemään mahdollisia terveydellisiä vaaroja. Sama pätee myös muihin erityisruokavaliota vaativiin sairauksiin ja tiloihin.
Syömishäiriöihin liittyy lisäksi laajalti erilaisia hormonaalisia muutoksia, suurimmalta osalta aliravitsemuksen aiheuttamana. Esimerkiksi kuukautiskierron häiriöt ja muutokset kilpirauhasen toiminnassa ovat tavallisia. Nämäkin yleensä korjaantuvat toipumisen myötä.
Lopuksi
Keho on ihmeellisen vahva ja se on viritetty täyteen hämmästyttäviä keinoja korjata itsensä melkoistenkin vaurioiden jälkeen. Onkin tärkeää oppia näkemään keho ystävänä, joka jokaisella hetkellä tekee parhaansa meidän hyväksemme niissä puitteissa, jotka sille asetamme. Huolehtiessamme siitä, suhtautuessamme siihen lempeydellä ja armollisuudella sekä tarjoamalla sille hyvää ravintoa riittävästi ja liikuntaa kohtuullisuudella, autamme sitä hoitamaan sen luonnollista tehtävää uudistua ja korjata itseään. Tosiseikkahan on – vaikka syömishäiriö yrittääkin muuta väittää – että kehoa kiduttamalla mikään asia elämässämme ei muutu paremmaksi.
Keväisin terveisin,
Pia Charpentier ja Nina Kaseva
ps. Seuraatko jo Syömishäiriökeskusta ja Oman Elämänsä Urheilija -projektia somessa? Esimerkiksi tästä julkaisusta löytyy Oman Elämänsä Urheilijan Instagramista (@oeu_2020) seuraava kuva:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti