Kosketus syömishäiriöiden hoidossa

Hoitoalalla puhutaan toisinaan saako potilasta koskettaa: Voiko hoitaja halata potilasta onnitellakseen jostain tai lohduttaakseen? Voiko silittää vaikka ahdistuksen hetkellä kevyesti olkapäätä tai voiko hieroa potilasta potilaan rentoutumista helpottaakseen? Joissakin hoitopaikoissa on tehty selvä ohjeistus – potilasta ei saa koskettaa, sillä koskettaminen voi loukata potilasta ja kosketuskielto turvaa hoitavaa henkilöä muun muassa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun syytöksiltä. Mutta mikä merkitys kosketuksella voisi olla potilaalle ja syömishäiriöstä toipumiselle?

Väestöliiton sivuilla on kirjoitettu kosketuksen merkityksestä seuraavasti:

”Kosketus lisää ihmisen hyvinvointia. Tiedetään, että lista kosketuksen hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista on pitkä: kosketus vähentää stressiä, vähentää ärtyneisyyttä ja levottomuutta, parantaa unen laatua, parantaa keskittymiskykyä, rauhoittaa jne. Kosketuksen puutteen on todettu lisäävän keskittymisvaikeuksia, aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta, masennusta ja riippuvuutta nautintoa tuottaviin aineisiin.”

Syömishäiriöiden hoidossa kosketuskielto voikin olla kokemukseni mukaan jopa haitallinen, sillä stressi, unen puute, ärtyneisyys, keskittymisen vaikeudet, levottomuus, masennus, ahdistuneisuus ja toisinaan myös aggressiivisuus ja riippuvuus kulkevat syömishäiriön ikävinä seurauksina matkassa mukana. Miksi hoidossa ei siis hyödynnettäisi kosketusta, josta voi olla apua sairastuneelle?

Syömishäiriökeskuksen Kuntoutus- ja hoitoyksikön hoitomallissa kosketus voi olla osa hoitoa. Vaikeissa ruokailuhetkissä olemme huomanneet, että osaa potilaista auttaa, kun hoitaja silittää potilasta ja puhuu samalla lempeästi. Osa potilaista tuntuu myös kaipaavan kainaloa, johon nojautua ja itkeä. Hartiahieronnalla voimme taas auttaa potilasta levottomuuden ja ahdistuksen kanssa selviytymisessä etenkin ruokailujen jälkeen. Kokemuksemme mukaan, kosketuksen avulla potilas voi myös saada realistisempaa informaatiota kehonsa rajoista eli siitä, mistä keho alkaa ja mihin se loppuu silloin kun syömishäiriö on vääristänyt kehonkuvaa.

Olemme myös kohdanneet potilaita, joille oma keho tuntuu niin ällöttävältä, että potilas ei koe olevansa kosketuksen arvoinen. Ketään ei tietenkään tule koskettaa ilman lupaa, mutta toisinaan yhteisymmärryksessä tapahtuva lempeä kosketus voi auttaa pienin askelin sairastunutta muuttamaan käsityksen omasta kehostaan ja arvostaan sekä tuoda ilmi sen, että jokainen tarvitsee ja ansaitsee kosketusta. Kosketuksen merkitys korostuu erityisesti osastohoidon aikana, koska potilas ei voi aina saada kosketusta läheisiltään sitä tarvitessaan.

Toisinaan olemme kohdanneet myös potilaita, jotka eivät ole elämässään saaneet riittävästi lempeää ja välittävää kosketusta. Se, että hoitaja halaa tai silittää, voikin antaa potilaalle silloin korvaavan kokemuksen kosketuksesta. Se voi auttaa potilasta oppimaan ottamaan kosketusta vastaan sekä jossain vaiheessa sitä myös pyytämään. Yksi potilaistamme kertoi, että alkuun kosketus voi aiheuttaa ahdistusta, mutta kun siihen tottuu, se tuo turvaa ja luo kokemuksen, että hoitaja on oikeasti läsnä. Luotettavalta henkilöltä saatu kosketus voi olla todella hoidollista.

Usein syömishäiriöissä myös seksuaalinen kehitys voi olla jäljessä. Jos potilas ei saa ensin turvallista, hyväksyvää ja ei-seksuaalista kosketusta, kuinka hyvin hän uskaltaa myöhemmin ottaa vastaan seksuaalista kosketusta? Hoitajan kosketus voikin siis toisinaan auttaa myös seksuaalisessa kehityksessä, vaikka hoitajan tarjoamassa kosketuksessa ei mitään seksuaalista olekaan.

Hoidossa koskettamiselle tulee olla selkeät säännöt sekä potilaan että hoitajan turvan näkökulmasta. Ennen koskettamista, sille tulee olla lupa. Hoitajan taas ei ole pakko koskettaa, jos se ei hänestä tunnu hyvältä. Kosketuksen on aina oltava molempien vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Oikein toteutuessaan kosketus voi kuitenkin olla arvokas hoidollinen tekijä syömishäiriöiden hoitotyössä. Syömishäiriökeskuksen kokemuksen näkökulmasta kosketus kannattaa ottaa osaksi syömishäiriöiden hoitoa.

Millaisia ajatuksia sinulla on kosketuksesta osana syömishäiriöiden hoitoa?

Terveisin,

Venla Eronen

Lähteet:

Väestöliitto 2019. Kosketuksen merkityksestä. Verkkodokumentti. < http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten_vanhemmat/lapsijaseksuaalisuus/usein-kysytyt-kysymykset/lapsen-itsetyydytys-tai-unnutus/kosketuksen-merkityksesta/> Luettu 14.1.2019.