Syömishäiriökeskus on syntynyt halusta tarjota kokonaisvaltaista ja laadukasta hoitoa kaikille syömisen kanssa ongelmiin joutuneille. Tärkeä osa hoidon laatua on hoidon tunnelmaa ja toteutusta ohjaavat käytännönläheiset arvot ja periaatteet. Näitä ovat mm. asiakkaan kunnioittaminen sekä hoidon johdonmukaisuus ja kokonaisvaltaisuus. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan arvojamme niin asiakkaittemme kuin henkilökuntamme hyvinvoinninkin kannalta.
Asukkaan kunnioittaminen
Syömishäiriökeskuksessa suhtaudutaan asukkaisiin kunnioittavasti. Hoidon suunnittelussa huomioidaan aina heidän yksilöllistä paranemispolkuaan tukevat tarpeet. Samalla hyödynnetään erikoistuneen yksikön mahdollisuutta rakentaa koko osaston arjen käytännöt tukemaan syömishäiriöstä toipumista. Asukas nähdään ihmisenä, inhimillisenä olentona, jolla on syömishäiriö – ei sairauden kautta. Asukkaan yksilölliseen tarinaan tutustutaan sairastuneen itsensä sekä hänen läheistensä kertomana ja hahmotellaan kuka on ihminen sairauden takana. Asukkaan kunnioittaminen näkyy käytännön työssä ystävällisyytenä ja kärsivällisyytenä – myös hankalissa tilanteissa.
Yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus
Jokainen asukas on ainutkertainen yksilö, joten hoito suunnitellaan sopimaan hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa, sairautensa vaiheeseen sekä psyykkiseen vointiinsa. Asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa hoitonsa sisältöön – vaikkakin hoitavat henkilöt varmistavat kaikissa vaiheissa, että hoidossa tehtävät asiat tukevat paranemisprosessia. Jokaisella asukkaalla on hoitoryhmän ja asukkaan kanssa yhdessä laadittu yksilöllinen hoitosuunnitelma.
Kunnioitamme asukkaan itsemääräämisoikeutta kunkin paranemisen vaiheen mahdollistamalla tavalla. Syömishäiriöiden luonteen vuoksi hoitoon kuuluu paljon ohjausta ja tervehtymistä edistävän käyttäytymisen tukemista, minkä vuoksi oirehtimisen osalta joudumme puuttumaan ja rajoittamaan haitallisia käyttäytymismalleja. Myös äärimmäisissä tilanteissa, joissa asukas aiheuttaa fyysistä vaaraa itselleen tai muille, joudumme rajoittamaan hänen toimiaan taataksemme kaikkien turvallisuuden.
Hoidon intensiivisyys, jatkuvuus ja johdonmukaisuus
Vaikeiden syömishäiriöiden hoito vaatii paljon hoitajan läsnäoloa ja tukea. Yksikön asukkailla on mahdollisuus saada hoitohenkilökunnan tukea ympärivuorokautisesti. Tuen intensiivisyys suunnitellaan asukkaan kunnon mukaisesti. Tavallisesti hoidon alussa tuki on tiivistä ja sitä väljennetään paranemisen edetessä. Intensiivisen tuen vaiheessa hoitavat henkilöt viettävät asukkaan kanssa paljon aikaa esimerkiksi keskustellen, tukien, yhdessä asioilla käyden.
Hoitoon kuuluu myös paljon ryhmiä (mm. fysioterapia-, keskustelu-, keittiöharjoittelu- ja psykoedukaatioryhmä) sekä yksilötapaamisia (mm. omahoitajakeskustelut, terapia ja fysioterapiatapaamiset), mikä osaltaan tekee hoidosta intensiivistä. Tarkoituksena on tehdä mahdollisimman paljon työtä paranemisen eteen hoidon aikana harjoittelemalla puuttuvia taitoja ja opettelemalla tervehtymistä tukevia ahdistuksenhallintakeinoja.
Yksikössä hoidetaan kaikkia asukkaita hoidollisten periaatteiden mukaisesti, jotka pohjautuvat yksikössä käytössä olevaan syömishäiriöiden teoreettiseen malliin. Tämä takaa hoidon johdonmukaisuuden silloin, kun asukkaan omahoitajat eivät ole vuorossa ja hoito toteutuu vuorohoitajan tukemana. Tämän avulla myös koko yksikön tiimin päätökset pysyvät johdonmukaisina.
Hoidon tavoitteet suunnitellaan sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Näin hoidossa säilytetään punainen lanka, joka osaltaan pitää hoidon johdonmukaisena ja tavoitteet selkeinä. Hoitoa arvioidaan jatkuvasti ja hoitosuunnitelmat uusitaan säännöllisin väliajoin. Jatkohoito järjestetään ajoissa yhteistyössä lähettävän tahon ja asukkaan sekä hänen omaistensa kanssa.
Hoidon kokonaisvaltaisuus
Asukkaat otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti suuntaamalla hoito laajasti ja monimuotoisesti psyyken, somatiikan sekä sosiaalisten taitojen korjaamiseen ja kehittämiseen. Asukkaat nähdään kokonaisina ihmisinä tarpeineen ja tunteineen. Huomioimme asukkaidemme iänmukaiset tarpeet aina nuoruuden kehityksestä aikuisuuden velvollisuuksiin. Tuemme asukkaitamme ikätasoiseen itsenäisyyteen hoidon edetessä.
Asukkaiden henkilökohtaista tilannetta tarkastellaan moniammatillisuuden suomasta laajasta näkökulmasta, kuitenkin niin, että tiimin jäsenillä on yhteinen päämäärä ja toimintatavat. Kokonaisvaltaisuudessa oleellista on myös se, että hoito ei keskity vain syömishäiriön hoitamiseen. Pystymme hoidon aikana huomioimaan myös asukkaan muita mahdollisia haasteita ja sairauksia. Pyrimme mahdollisimman pitkälti siihen, että asukkaamme saisivat kaikki palvelut Syömishäiriökeskuksesta ja yhteistyökumppaneiltamme Terveystalosta ja Pikkujätistä.
Uudelleen sairastumisen ehkäisy
Tärkeä osa arvojamme on pyrkiä hoitamaan sairastunutta niin kauan, että hän ehtii sisäistää uudet, paranemista edesauttavat ja psyykkistä terveyttä tukevat toimintamallit ja olemisen tavat. Vaikeasta sairaudesta toipuminen vaatii syvällisten muutosten tapahtumisen sekä käyttäytymisen että mielen tasolla. Tämän vuoksi hoitomme sisältää syömishäiriöoireista pois harjoittelemisen lisäksi uusien tunteensäätelykeinojen opettelemisen. Tämä mahdollistaa sen, että elämän eteen tuomista vaikeuksista selviytyäkseen ei tarvitse enää turvautua syömishäiriöoireisiin. Näin uudelleen sairastumisen todennäköisyyttä saadaan pienennettyä voimakkaasti.
Omaisten ja läheisten huomioiminen
Onnistuakseen, hoito vaatii hoitohenkilökunnan ponnistelujen lisäksi sairastuneen läheisten tuen. Voidakseen tukea hoitoa ja sairastuneen paranemista, myös he tarvitsevat apua.
Asukkaiden läheisiä tavataan säännöllisesti, tilanteen vaatimalla tiheydellä. Heille pyritään tarjoamaan runsaasti tilaisuuksia keskustella hoitavien henkilöiden kanssa joko perhetapaamisissa tai puhelimessa. He ovat tervetulleita soittamaan osastolle aina halutessaan. Läheisten toiveita pyritään kuulemaan ja mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan. Läheisten tapaamisten tarkoituksena on muodostaa tiivis yhteistyö, jotta heidän toimintansa tärkeällä tavalla tukisi hoitoa. Tarkoituksena on myös saada informaatiota asukkaasta omaisten näkökulmasta sekä tarjota heille informaatiota Syömishäiriökeskuksen hoitomallista. Omaisia varten on myös osastonhoitajiemme ohjaama läheisten ryhmä, jonka keskeisenä ajatuksena on tukea omaisten omaa jaksamista tarjoamalla tilaisuuden jakaa kokemuksia samassa tilanteessa olevien ihmisen kanssa.
Yhteisöllisyydestä voimaa
Osastohoidon yhteisöllisyys tarjoaa monenlaisia paranemista tukevia mahdollisuuksia. Osaston käytänteitä suunnitellaan yhdessä asukkaiden ja hoitajien yhteisissä kokouksissa, joissa kaikilla on mahdollisuus tuoda esille omia näkemyksiään ja toiveitaan. Tämä helpottaa kaikkien sitoutumista yhteisiin päätöksiin. Jokaisella asukkaalla on myös vuorollaan jokin vastuualue, jolla tuemme oman vastuun ottamiseen. Asukkaiden toisilleen tarjoama vertaistuki on äärimmäisen arvokasta, sillä kohtalotoveri ymmärtää syömishäiriön erityispiirteet parhaiten. Jokaisella on myös oma ainutkertainen tilanteensa, johon liittyviä kokemuksia asukkaat voivat jakaa keskenään. Pyrimme yleisestikin kannustamaan asukkaitamme keskustelevuuteen ja yhteisöä koskevien haasteiden yhteiseen ratkaisemiseen.
Asukkaita tukeva, motivoitunut ja osaava henkilökunta
Henkilökuntamme tukee asukasta hänen kulloisenkin paranemisen vaiheensa mukaisesti. Hoitojakson alussa tuki on intensiivistä ja hoitavat henkilöt ovat paljon läsnä. Asukkailla on mahdollisuus pyytää tukea itselleen aina sitä tarvitessaan ja halutessaan. Yksikössämme on moniammatillinen tiimi, joka pystyy arvioimaan asukkaan tilannetta laajasti erilaisista näkökulmista ja tukemaan hänen selviytymistään monilla elämän alueilla.
Syömishäiriökeskuksen toiminnassa keskeistä on myös se, että henkilökunta koostuu lämmöllä, kärsivällisyydellä ja mielenkiinnolla syömishäiriöön sairastuneita kohtaavista ammattilaisista. Hoitomallimme huomioikin myös henkilökunnan jaksamisen ja työhyvinvoinnin. Panostamme hyvään yhteishenkeen, osaamiseen ja omien vahvuuksien hyödyntämiseen. Säännölliset koulutukset ja työnohjaus kehittävät henkilökuntamme osaamista, mutta edistävät myös työssä jaksamista sekä työmotivaatiota. Hyvinvoiva henkilökunta pystyy paremmin edistämään myös asukkaidemme ja heidän läheistensä hyvinvointia.
Yhteiskunnallinen hyvä
Syömishäiriökeskuksen omistaa voittoa tavoittelematon Elämän Nälkään Ry. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa mahdollisesta voitosta menee yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen omaa toimintaamme kehittämällä ja tärkeinä pitämiämme asioita edistämällä. Esimerkkinä tällaisesta mainittakoon urheiluprojektimme Oman Elämänsä Urheilija, jonka puitteissa pyrimme edistämään urheilijoiden uran lopettamiseen liittyvien riskitekijöiden vähenemistä. Riskitekijöinä ovat mm. elämän hallinnan ja syömisen ongelmat.
Mahdollinen voitto edistääkin siten syömishäiriöön sairastuneiden mahdollisuuksia toipua hoidon ammattitaitoisuuden ja laadun kehittymisen myötä ja edistää myös syömishäiriöön sairastuneiden läheistenkin jaksamista ja hyvinvointia. Henkilöstön näkökulmasta voitto edistää työhyvinvointia ja työntekijöiden ammattitaitoa, lisäämällä resursseja työntekijöiden jaksamisen edistämiseen ja lisäkouluttautumiseen. Olemmekin iloisia ja kiitollisia Suomalaisen Työn Liiton meille myöntämästä Yhteiskunnallinen yritys –merkistä. Koemme, että tämän merkin avulla voimme kommunikoida arvojamme ja toiminta-ajatustamme helposti yhteistyökumppaneillemme ja asiakkaillemme. Tuntuu myös hyvältä, että ulkopuolinen taho on arvioinut toimintaamme ja nähnyt sen yhteiskunnallisen arvon. ☺
Terveisin,
Venla Eronen ja Pia Charpentier
Lähteet:
Suomalaisen Työn liitto 2018: Yhteiskunnallinen yritys –merkin säännöt.
Syömishäiriökeskuksen kuntoutus- ja hoito-ohjelma 2017. Sisäinen julkaisu.
Onko kaikki teille hoitoon tulevat alipainoisia? Mikäli ei ole, mihin hoidossa keskitytään aluksi kun painoa ei tarvitse korjata?
VastaaPoistaKaikki eivät ole alipainoisia. Syöminen voi siitä huolimatta olla haastavaa ja potilaalla voi olla aliravitsemutila. Sairastunut voi myös pyrkiä kompesoimaan ruokailuja haitallisilla tavoilla. Paino ei siis ole se mikä mittaa tuen tarpeen. Lähes aina alkuun tuen tarvetta on ruokailuissa tai ruokailun jälkeisen ahdistuksen kanssa selviytymisessä. Jokaisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti ja hoidon tavoitteet nimetään yhdessä hoitosuunnitelmaan. Sen mukaan sitten edetään hoidossa.
PoistaTerveisin,
Venla Eronen
Toivoisin niin paljon että myös oman hoitoni kohdalla teillä ollessani nämä arvot olisivat toteutuneet. Jouduin sitten lopulta somaattisen kunnon romahtaessa muualle. Ulfåsassa paino alkoi korjaantua välittömästi hoidon alkaessa ja nykyään elän lähestulkoon tervettä elämää.
VastaaPoista