Syömishäiriökeskuksen
Kuntoutus- ja hoitoyksikössä kokoontuu tiistaisin lounasryhmä. Lounasryhmään
voivat osallistua hoidossaan jo hieman pidemmällä olevat. Ryhmässä
suunnitellaan, valmistetaan ja syödään lounas sekä toisinaan myös leipä ja
välipala. Lounasryhmän yleisenä tavoitteena on laajentaa osallistujien
ruokavalikoimaa kohti tavallista ja monipuolista ruokavaliota. Ryhmää ohjaa
ravitsemusterapeuttimme Riikka.
Ravitsemusterapeutti Riikka lounasryhmää valmistelemassa |
Pääsin seuraamaan lounasryhmää
yhtenä tiistaina. Samalla sain kuulla mitä kaikkea lounasryhmässä pääsee
harjoittelemaan aterian suunnittelussa, ruuanlaittoa edeltävässä ruokakaupassa
asioimisessa, kokkaamisessa sekä itse valmistetun aterian syömisessä. Kyse
onkin varsin monipuolisesta ryhmästä. Kurkistetaanpa hieman.
Ateria suunnitellaan yhdessä tavoitteellisesti ja
demokraattisesti
Lounasryhmän ateria
suunnitellaan yhdessä ennen varsinaista ryhmää. Reseptejä tutkitaan yhdessä
netistä, kirjoista ja lehdistä. Ruuan suunnittelussa huomioidaan se, että ruoka
olisi sellaista mitä voi tehdä kotonakin. Kausituotteet, vuodenajat ja
juhlapyhät huomioidaan aterioiden suunnittelussa. Ryhmä sopii yhdessä mitä ruokaa
valmistetaan. Jokaisen mielipidettä kuunnellaan.
Suunnittelussa itseään
voi haastaa useasta näkökulmasta. Oman mielipiteen esille tuominen voi olla
toiselle vaikeaa, kun taas toinen voi painia mielessään enemmän ruoka-aineiden
tai ruuan energiapitoisuuden kanssa. Ravitsemusterapeutti Riikka ohjaa ryhmää siten,
että syömishäiriö ei pääse vaikuttamaan aterian sisältöön ja, että jokainen
uskaltaa sanoa mielipiteensä. Valinta pyritään tekemään mahdollisimman
demokraattisesti ja siten, että ryhmäläiset voivat ottaa sopivia haasteita
itselleen ruokavalinnoissa ja ruuan tekemisessä.
Ruokakaupassa joutuu valintojen eteen
Ennen kokkausta ryhmän
jäsenet lähtevät tavallisesti käymään kaupassa ostamassa muutamia tarvikkeita
ateriaa varten. Suurimman osan aineksista ryhmä saa osaston keittiöstä.
Kaupasta ryhmä ostaa esimerkiksi tuoretta, vastaleivottua leipää (mikäli eivät
tee leipää itse) sekä sellaisia elintarvikkeita, joita keittiöstä ei valmiiksi
löydy. Ruokakaupassa asioidessaan ryhmä joutuu valintojen eteen, joissa kiusaus
tehdä valintoja syömishäiriön mukaan saattaa olla suuri. Ryhmästä saa kuitenkin
voimaa ja ostoskoriin uskaltaakin valita myös sellaisia tuotteita, joita ei
yksin vielä tässä vaiheessa välttämättä pystyisi valitsemaan. Ostoslista antaa
raamit ostoksille, mutta valintoja joutuu tekemään silti paljon syömishäiriötä
vastustaen.
Leivän valitseminen, niin
arkiselta kuin se kuulostaakin, on
tärkeää syömishäiriön tuomien haasteiden voittamiseksi. Leipää valitessaan ryhmä joutuu
kohtaamaan sen, että leipä poikkeaa tutusta ja turvallisesta osaston leivästä
ja irtopisteen leivät voivat olla keskenään varsin erikokoisia. Ryhmä joutuu
kestämään sitä, että joku saattaa saada hieman suuremman leipäpalan, kun taas
toinen saa hieman pienemmän. Syömishäiriölle tavallinen vertailu joutuu koetukselle.
Kokatessa voi haastaa itseään monessa asiassa
Kauppareissun jälkeen
ryhmä ryhtyy kokkaamaan. Jokainen ottaa vastuulleen jonkin osa-alueen. Ohjeita
ja apua voi pyytää toisiltaan ja Riikalta. Ryhmässä yksi voi haastaa itseään
ottamalla vastuun sellaisesta aterian osasta, jossa käytetään itselle vaikeita
ruoka-aineita. Joskus näiden ruoka-aineiden koskeminenkin voi tuntua alkuun
haastavalta. Yksi uskaltautuu ehkä ensimmäistä kertaa maistamaan ruokaa
kokkailun lomassa. Ryhmässä pääsee harjoittelemaan normaalia ruuanlaittoa
ilman, että syömishäiriö kieltää esimerkiksi rasvan käyttämisen ruuan
valmistuksessa tai maustamisen tarkistamisen maistamalla tekeillä olevaa ruokaa.
Toinen voi puolestaan haastaa itseään epätäydellisyyden hyväksymisessä.
Ruuanlaitossa ei pyritä täydellisyyteen, vaan tavoitteena on tehdä yhdessä itse
tehdyn näköistä ja makuista ruokaa. Kaikki varmasti miettivät jossain
vaiheessa, miten ryhmässä valmistettuja ruokia uskaltaisi tehdä myös kotona.
Toisille ryhmä tarjoaakin alkukipinän innostukselle laittaa ruokaa.
Lounasryhmässä voi myös oppia uusia taitoja. |
Kokatessa saa kuitenkin pitää
hauskaa. Usein musiikki soi ja juttu luistaa. Sosiaalinen kokkaushetki on
mukavaa yhdessä oloa. Joskus kokkauksen äärellä on helppo käsitellä syömishäiriöön
liittyviä vaikeitakin asioita huumorin avulla. Samalla Riikka huolehtii, että
syömishäiriö ei ohjaa ruuanlaittoa.
Jos lounasryhmässä itkettää, se johtuu jostain muusta kuin ryhmän tunnelmasta. |
Valmistettu ateria nautitaan yhdessä
Ruokaillessa kaikki
syövät kaikkea ryhmässä valmistettua. Näin silloinkin, kun omaan
ateriasuunnitelmaan ei kuuluisi jotain lounasryhmässä valmistettua, kuten
leipää tai salaattikastiketta. Ateriasuunnitelmasta poikkeaminen ryhmän vuoksi
voikin tuntua alkuun vaikealta. Ryhmässä oppii hyväksymään sen, että terveeseen
syömiseen mahtuu vaihtelua.
Ruokailuhetkessä jokainen
voi jälleen haastaa itseään eri tavoin. Yksi voi tsempata ruuan annostelussa.
Mielessä voi käväistä ajatus, että uskallanko ottaa enemmän, voinko ottaa
lisää. Jollekin ruuan yhdessä syöminen voi nostaa esille liian kovia
vaatimuksia itseä kohtaan. Mitä jos kokkaamani ruoka ei olekaan hyvää muiden
mielestä? Kokatessa kuitenkin noudatetaan reseptejä ja jos niistä poiketaan,
siitä ollaan yhdessä sovittu etukäteen. Kokkia ei siis tarvitse syyttää.
Ryhmässä pääseekin harjoittelemaan tietynlaista armollisuutta itseään kohtaan.
Uusien makujen ja ruokien maistaminen on tärkeä osa lounasryhmää. Lisäksi ryhmässä
kohtaa myös sen, että ruoka saa maistua hyvältä. Tämä toki ei aina ole kaikille
vaikeaa, mutta jollakin voi olla vielä hatarana muistikuvana syömishäiriön
synnyttämä ajatus, että ruoka ei saa olla hyvää, siitä ei saa nauttia.
Ateria nautitaan yhdessä
rennossa tunnelmassa. Aterian äärellä on hyvä keskustella ryhmän sujumisesta.
Valmistettu ateria kokonaisuutena myös pisteytetään leikkimielisesti. Ryhmän
jäsenet ottavat usein talteen aterioiden reseptit, varsinkin korkeat pisteet
saaneet. Tämä vie ryhmän ruuanlaittoa kotia kohti J
Valmis ateria: Couscous-granaattiomena-fetasalaatti paahdetuilla kikherneillä ja sämpylä porkkanahummuksella. Tämä resepti otettiin talteen. |
Lounasryhmä yllätti
itseni monipuolisuudellaan. Yllättikö sinut jokin asia? Mitä muuta mielestäsi
kokkailun äärellä voisi harjoitella?
Terveisin,
Venla Eronen
Kirjoittaja
on Syömishäiriökeskuksen Kuntoutus- ja hoitoyksikön työntekijä ja
koulutukseltaan toimintaterapeutti (Ylempi Amk).
Voisikohan siinä samalla käydä edes pikaisesti sh:n ulkopuolisen asian nimittäin sosiaalisen vuorovaikutusaspektin? Onko haasteita, itsetunnon kasvamista, onnistumisia, läheisyyden ja luottamuksen kasvua, itsekriittisyyttä liittyen omaan käytökseen muita kohtaan, tuliko olo että jatkossa haluaisi eristäytyä tai sosialisoitua ja jos niin miksi, ym ym?
VastaaPoistaPs. Riikasta oli hauska kuva:D
Hyvä huomio! Lounasryhmässä tosiaan pääsee hyvin myös tuon sosiaalisen vuorovaikutuksen alueelle paneutumaan. Se tulee siinä osittain kuin sivutuotteena, jolloin sen käsitteleminenkin voi olla joillekin helpompaa.
VastaaPoista