Yksi syömishäiriön
ikävistä puolista on sen vaikutus sairastuneen ystävyyssuhteisiin. Varsinkin
nuoruudessa syömishäiriöllä voi olla hankalat ja
pitkäkantoiset seuraukset ystävyyssuhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen.
Syömishäiriöön sairastunut usein eristäytyy ihmisistä, kun oireilu ottaa valtaa
ja vie aikaa päivistä. Samaan aikaan terveet nuoret tapaavat toisiaan,
viettävät mukavaa aikaa yhdessä ja luovat tiiviitä kaveriporukoita.
Syömishäiriöön sairastunut jää tai jättäytyy näistä helposti ulkopuolelle.
Työskentelyhistoriani
aikana Syömishäiriökeskuksessa olen myötäelänyt monien toipuvien kanssa yksinäisyyden
aiheuttamaa tuskaa. Kun syömishäiriö alkaa jäädä taka-alalle, havahtuu moni
toiveeseen löytää ystäviä, mutta heistä tuntuu kuin olisi liian myöhäistä
muodostaa uusia ihmissuhteita. Tiiviisiin kaveriporukoihin on vaikea päästä
mukaan ja toisaalta uusien ihmisten lähestyminen voi tuntua pelottavalta.
Uuden sosiaalisen
verkoston rakentaminen voi olla vaikeaa ilman syömishäiriötäkin. Yksi
Syömishäiriökeskuksessa työskentelyni haastavimpia osa-alueita onkin auttaa
toipuvaa löytämään ystäviä. Osastolla syömishäiriöstä toipuva on voinut
harjoitella turvallisessa ympäristössä sosiaalisia taitoja ja selvinnytkin varsin
hyvin. Osaston ulkopuolella kuitenkin ihmissuhteiden luominen voi tuntua
hankalalta. Uskallus tai ideat puuttuvat.
Syömishäiriöstä toipuvan
pitäisikin usein olla itse erittäin aktiivinen löytääkseen uusia
ystävyyssuhteita. Itsetunto on usein sairauden jäljiltä haavoilla, joten muiden
lähestyminen voi tuntua pelottavalta. Mieli voi tehdä vielä tepposia ja moittia
itseä milloin mistäkin sanasta, teosta, sanattomuudesta tai tekemättömyydestä.
Oman mielen moitteiden välttely sosiaalisia tilanteita välttelemällä voi olla
houkuttelevaa. Tällöin kuitenkin mahdollisuudet rakentaa uusia ystävyyssuhteita
jäävät vähäisiksi. Itsetunnon työstämiseen on olemassa paljon hyviä menetelmiä,
joita kannattaakin harjoitella ammattilaisen tuella.
Joillekin käy niinkin,
että omat persoonallisuuden piirteet tuntuvat sotivan aktiivista ystävien
etsimistä vastaan. Heistä voi tuntua, että pitäisi olla enemmän ulospäin
suuntautunut ekstrovertti, vaikka jokainen sopukka itsessä toitottaa, että sisäänpäin
suuntautuva introverttiys on luontaisempaa. Vaikka maailma on rakentunut vahvasti
ekstroverttien ehdoilla, introverttiys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että
toipuva haluaisi olla yksinäinen ja jäädä kaiken sosiaalisen elämän
ulkopuolelle. Yksin oleminen ja yksinäisyys ovat eri asioita. Myös introvertit
tarvitsevat ystävän tai ystäviä. Omien persoonallisten piirteiden kanssa pitää
kuitenkin olla rehellinen. Introvertti ei voi eikä hänen tarvitsekaan muuttua
ekstrovertiksi löytääkseen ystäviä, vaan hän voi etsiä omat yksilölliset tapansa
toimia sosiaalisissa tilanteissa. Vinkkejä introverttinä ihmissuhteissa
toimimiseen löydät mm. Tietoisesti introvertti –blogin teksteistä ihmissuhteista.
Olivatpa toipuvan ystävien
löytämisen haasteet itsetunnossa, persoonallisuuden piirteissä tai joissain
muissa syissä, varmaa on, että ystävien etsimiseksi pitää hakeutua tilanteisiin
ja ympäristöihin, joissa ystävyyssuhteita voi muodostaa. Harvemmin ystävät vain
tupsahtavat kotiin. Mikä sitten avuksi?
Yksi apu voi löytyä
harrastuksista, mitkä tarjoavat mahdollisuuden löytää uusia ystäviä saman
henkisten ihmisten parista. Mieti millainen harrastus olisi sinulle mieleen? Yritä
löytää sellainen harrastus, jossa kohtaisit toisia ihmisiä. Voisiko se olla esimerkiksi
näytteleminen, kuorossa laulaminen tai bändissä soittaminen, jonkinlainen
yhdistys- tai kerhotoiminta, joukkueena harrastettava liikunta tai muuten
sellainen liikunta, jossa kohtaa ihmisiä? Vaihtoehtoja on lukuisia, mutta
paikkakuntakohtaisia eroja toki on. Etsi siis tietoa alueesi tarjonnasta ja käy
rohkeasti kokeilemassa.
Kuuntele harrastusta
valitessasi myös toipumisesi tahtia. Liikuntaharrastukset tarjoavat paljon
hyviä mahdollisuuksia ystävien löytämiseksi, mutta jos kärsit pakkoliikunnasta,
tarvitset ehkä alkuun muunkinlaisia harrastuksia. Suosittelisin toki
pakkoliikunnasta toipuvalle yleensä ensisijaisesti sosiaalisia liikuntatapoja
yksin liikkumisen sijaan. Sosiaalisia virikkeitä tarjoavia lajeja ovat
esimerkiksi pallopelit, kamppailu- ja itsepuolustuslajit ja ryhmätanssi. Myös
yksilölajit voivat tarjota mahdollisuuksia sosiaalisiin suhteisiin, jos lajia
harrastaa liikuntaseurassa. Haluan myös muistuttaa, että uuden lajin voi
aloittaa vanhempanakin ihan puhtaasti harrastuksen merkeissä. Kilpaurheilijaksi
ei tarvitse tulla.
Syömishäiriöstä
toipumisen aikana ja jälkeen myös Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n jäsenyhdistysten tarjonta
voi auttaa ystävien löytämisessä. Syömishäiriöliitto järjestää erilaisia
vertaistukiryhmiä ja monenlaisia tapahtumia viikoittain. Ryhmissä ja
tapahtumissa voi löytää ystäviä, jotka ymmärtävät syömishäiriön koukeroita. Oman
alueen jäsenyhdistystä kannattaa seurata esimerkiksi Facebookissa, missä
jäsenyhdistykset tiedottavat aktiivisesti tapahtumistaan.
Nuorille yhden hyvän
mahdollisuuden kohdata muita nuoria tarjoavat erilaiset nuorisotilat, -talot ja
-yhdistykset, joissa on järjestettyä toimintaa. Useimmista kaupungeista
löytynee jonkinlainen nuorten toimintaa ja vapaa-aikaa tukeva taho. Mikäli
sinua jännittää mennä tällaiseen tahoon tutustumaan, voit vaikka ensin ottaa
yhteyttä paikan työntekijöihin. He voivat auttaa sinua jännityksen kanssa ja
kertovat varmasti mitä kaikkea heillä on tarjota.
Luonnollisia ympäristöjä ihmissuhteiden
muodostamiseen ovat myös koulut ja työpaikat.
Näissä ympäristöissä oma aktiivisuus on kuitenkin tarpeen, mikäli haluaa
muodostaa myös vapaa-ajalle ulottuvia ihmissuhteita. Etsi koulusta tai
työpaikalta alkuun edes yksi ihminen, jonka seuraan hakeudut juttelemaan. Pyydä
apua esimerkiksi koulu- tai työtehtävään tai tarjoa itse apua sitä
tarvitsevalle. Osallistu oppilaille, opiskelijoille tai työntekijöille
tarkoitettuihin yhteisiin avoimiin tilaisuuksiin. Älä luovuta yhden kerran
perusteella.
Nykyään ystäviä voi
löytää myös sosiaalisesta mediasta. Esimerkiksi Facebookissa on erilaisia ryhmiä
tätä varten. Oman alueensa ihmisiin voi yrittää myös tutustua oman kaupungin
Facebook-ryhmässä. Ei ole nykyään enää mitenkään tavatonta, että uuteen
kaupunkiin muuttava etsii uusia tuttavuuksia alueensa Facebook-ryhmässä. Mikäli
et uskalla itse laittaa ryhmään viestiä, voit myös vastata jonkun toisen
viestiin. Huomaathan myös, että esimerkiksi Facebook, Instagram ja Snapchat
ovat hyviä paikkoja tutustua alueesi harrastustoimintaan. Myös monet
nuorisotilat ovat hyvin aktiivisia somessa, joten voit ensin rauhassa seurata
millaista tarjontaa heiltä löytyy ennen kuin menet paikan päälle tutustumaan.
Ystävien löytäminen
vaatii aikaa, sitkeyttä ja ideoita. Koska koen, että uuden sosiaalisen
verkoston rakentaminen on yksi haastavimmista asioista minkä monet syömishäiriöstä
toipuvat kohtaavat, pyytäisin teitä lukijoita kertomaan vinkkejänne
kommentteihin. Miten itse onnistuit uusien ystävien löytämisessä tai onko sinulla
tiedossa jokin taho, mikä voisi tässä erityisesti auttaa? Nyt saa myös vapaasti
mainostaa. Nuorisotilat yms, kertokaa ihmeessä kommenteissa hieman
tarjonnastanne ja lisätkää vaikka linkki omille sivuillenne. Muistakaa mainita,
missä kaupungissa toimitte. Autetaan kaikki yhdessä yksinäisyyden kanssa
kamppailevia löytämään uusia sosiaalisia mahdollisuuksia ja löytämään omalle
persoonalleen sopivan tavan toimia ihmissuhteissa.
Terveisin,
Venla Eronen
Tiedoksi: Olen lomalla 26.1–23.2. Ajastan kuitenkin pari blogikirjoitusta lomani ajaksi. Ei kannata ihmetellä, jos mahdollisiin kommentteihin ei reagoida lomani aikana. Tarkistan kommentit lomalta palattuani.
VastaaPoistaTerveisin,
Venla Eronen
Hei! Asun Oulussa, ja minulla on ollut SPR:n kautta vapaaehtoinen, jonka kanssa tapasin n. kerran kuussa parin vuoden ajan. Olen itsekin ryhtynyt vapaaehtoistoimintaan, ja sitäkin kautta voi muodostua ystävyyssuhteita, ja vieläpä samanhenkisistä ihmisistä. Tyttöjen talo on tietenkin toinen vaihtoehto, samoin klubitalot. Niissä ei kysellä diagnooseja, ja kuka tahansa, joka tarvitsee arkeen tukea voi mennä niihin.
PoistaTerveisin, Piritta
Hei! Itse olen saanut myös vapaaehtoistoiminnasta ystäviä, joten voisin hyvin suositella sitä. Olen sairastanut syömishäiriötä yli kymmenen vuotta ja sen aikana ystävyyssuhteet ovat jääneet, joten tunnistan hyvin miten haastavaa on löytää uusia ystäviä. Se vaatii niin paljon rohkeutta ja uskallusta hakeutua ihmisten pariin. Itselleni kävi myös niin, että olin aina ajatellut olevani persoonaltani hyvin yksin viihtyvä ihminen, mutta toipumisen myötä aloin havaita vasta kuinka sosiaalinen ihminen oikeastaan olen. Vaikka yksin olemista kaipaan ajoittain niin ystävien seura on jotain mitä ei korvaa mikään! Haluaisin vielä tuoda esiin eri kirkkojen järjestämät toiminnat, koska niitä on paljon ja niihin on mielestäni helppo mennä eikä ne yleensä edes ole maksullisia eivätkä sido mihinkään! Toki niitäkin on paljon erilaisia, mutta sieltä voi löytää itselle sopivan yhteisön ja paikan johon kuulua! ps.tämä on mielestäni ihana blogi!
VastaaPoistaHelsingin diakonissalaitoksen Amigo-toiminta. Sieltä 16-29-vuotias nuori voi hakea itselleen mentoria, joka on aikuinen ihminen. Molemmat ovat kuitenkin tasavertaisia ystävyksiä.
VastaaPoistahttps://www.hdl.fi/fi/toiminta/kehittamishankkeet/373-amigo-nuorten-mentorihanke-20112013