perjantai 18. tammikuuta 2019

Opas taloudellisista etuuksista syömishäiriöiden osastohoidon aikana

Syömishäiriökeskukselta kysytään usein, millaisiin taloudellisiin etuuksiin ja tukiin asukkaamme (ja heidän perheenjäsenensä) ovat oikeutettuja ympärivuorokautisen hoidon aikana. Kelan sivuilla surffailu voi tuntua kuormittavalta sairauden vaikeissa vaiheissa ja huoli taloudellisesta toimeentulosta voi olla kova. Muista etuusmahdollisuuksista voi olla vielä vähemmän tietoa. Siksi ajattelinkin surffailla itse Kelan sivuilla ja kirjoittaa lyhyen oppaan sosiaalityöntekijämme Tellervon avustuksella taloudellisista etuuksista ja tuista, joihin asukkaamme ja heidän läheiset ovat yleensä oikeutettuja.



Syömishäiriötä sairastavan tullessa hoitoon Kuntoutus- ja hoitoyksikköön, tulee hän etuuksien näkökulmasta sairaalahoitoon ja hänet katsotaan työkyvyttömäksi. Silloin hän on oikeutettu sairauspäivärahaan. A-lääkärintodistuksella voi saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 vuorokautta. Tämän jälkeen tarvitaan B-lääkärinlausunto tai muu selvitys työkyvyttömyydestä. Sairauspäivärahaa voi saada enintään 300 arkipäivää eli noin vuoden ajan. Sairauspäivärahaa voi hakea Kelan verkkoasioinnin kautta tai lähettämällä sairauspäivärahahakemuksen (SV 8) Kelaan.

Sairauden ja hoitotarpeen vuoksi syömishäiriöön sairastuneet ovat yleensä oikeutettuja myös vammaistukeen. Vammaistukea on kolme eri tasoa – perusvammaistuki, korotettu vammaistuki ja ylin vammaistuki. Vammaistuen taso riippuu siitä, millaista apua, ohjausta ja valvontaa sairastunut tarvitsee. Yleensä asukkaamme saavat ainakin perusvammaistukea. Tuki myönnetään yleensä määräajaksi, mutta sille voi hakea jatkoa. Määräaikaisuus johtuu siitä, että sairaudesta johtuvan avun, ohjauksen ja valvonnan tarve muuttuu toipumisen aikana. Vammaistukea varten tarvitaan alle 6 kuukautta vanha C-lääkärinlausunto (16-vuotta täyttäneillä myös B-lääkärinlausunto käy, jos siinä ilmenevät hakemuksen ratkaisemisessa tarvittavat tiedot). Alle 16-vuotiaat hakevat vammaistukea lomakkeella Alle 16-vuotiaan vammaistuki (EV 258). 16-vuotta täyttäneet voivat hakea vammaistukea verkossa tai lähettämällä lomakkeen Eläkkeen saajan hoitotuki / 16-vuotta täyttäneen vammaistuki (EV 266) Kelaan. 16-vuotta täyttäneen vammaistuen hakemukseen kannattaa liittää myös mahdolliset kuitit tai selvitykset sairauden kustannuksista.

Kun sairauspäivärahan 300 arkipäivän katto on täynnä, voi hoidossa oleva saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä eli kuntoutustukea. Kuntoutustuen hakemiseksi tarvitaan mahdollisimman tuore, enintään vuoden vanha B-lääkärinlausunto ja hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Hoito- tai kuntoutussuunnitelma voi olla lääkärinlausunnossa tai erillisenä liitteenä. Kuntoutustukea haetaan lomakkeella Työkyvyttömyyseläke (EtkKela 7002). Jos hoidossa olevalla on työhistoriaa takana, kuntoutustuki voi tulla myös Työeläkelaitokselta. Hakemuksen voi kuitenkin tehdä Kelalle ja Kela selvittää, mistä kuntoutustuki maksetaan.

Syömishäiriön ja hoitotarpeen vuoksi kuntoutustukea saava 16-vuotta täyttänyt voi lisäksi hakea itselleen eläkettä saavan hoitotukea. Eläkettä saavan hoitotukea on vammaistuen tavoin kolmea eri tasoista – Perushoitotuki, korotettu hoitotuki ja ylin hoitotuki – ja tasoon vaikuttaa tarvitun avun, ohjauksen ja valvonnan määrä. Vammaistuen tavoin se on määräaikainen ja sille voi hakea jatkoa. Eläkettä saavan hoitotukea varten tarvitaan korkeintaan 6 kuukautta vanha C-lääkärinlausunto tai B-lääkärinlausunto, joka sisältää riittävät tiedot hakemuksen ratkaisemiseksi. Eläkettä saavan hoitotukea voi hakea verkossa tai lomakkeella Eläkettä saavan hoitotuki / 16-vuotta täyttäneen hoitotuki (SV 256). Hakemukseen kannattaa liittää myös mahdolliset kuitit tai selvitykset sairaudesta aiheutuneista kustannuksista.

Kuntoutus- ja hoitoyksikön asukkaiden pääsääntöiset tuet ja niiden hakeminen




Mikäli sairauspäivärahalla olevalla potilaalla on myös oma vuokra-asunto omassa kotikunnassaan, voi hän saada silloin yleistä asumistukea.  Kuntoutustuella oleva voi saada eläkkeensaajan asumistukea vuokra- tai omistusasuntoonsa. Kumpaakaan tukea ei voi kuitenkaan saada, jos asunnossa on alivuokralainen.

Viimesijainen tukimahdollisuus asukkaillemme on perustoimeentulotuki (ja poikkeustilanteissa korotettu toimeentulotuki.) Perustoimeentulotuen hakemiseksi, pitää ensin selvittää mitä muita tukia asukkaamme on oikeutettu saamaan. Perustoimeentulotuki on harkinnanvarainen ja sitä varten tulee tehdä laskelma tuloista ja menoista. Perustoimeentulotukea voi saada myös, kun asukkaamme odottelee vielä muita etuuksia. Silloin se myönnetään ennakkona ja myönnetty perustoimeentulotuki vähennetään ensisijaisesta etuudesta. Toimeentulotukeen ei yleensä ole oikeutta, jos on säästöjä tai varallisuutta. Lisätietoa toimeentulotukien hakemisesta löytyy Kelan sivuilta.

Alle 16-vuotiaan potilaan vanhemmat voivat puolestaan hakea Kelasta erityishoitorahaa niille päiville, jolloin he osallistuvat lapsensa hoitoon Syömishäiriökeskuksessa (esimerkiksi hoitoneuvottelut ja perhetapaamiset). Erityishoitoraha on korvaus ansionmenetyksestä, joka aiheutuu lapsen hoitoon osallistumisesta. Erityishoitorahan myöntämiseen vaikuttaa lapsen ikä, hoitopaikka ja sairauden vaikeus. Sitä varten tarvitaan D-lääkärintodistus, jossa todetaan lapsen sairaus ja huoltajan hoitoon osallistumisen tarpeellisuus. Lisäksi hakemukseen tulee liittää palkattomuustodistus työnantajalta, jos hakija on palkkatyössä. Erityishoitorahaa ei voi saada, jos saa hoidon ajalta (eli hoitoon osallistumisen ajalta) palkkaa tai Kelan maksamaa päivärahaa. Erityishoitorahaa voi hakea verkossa tai lomakkeella erityishoitorahahakemus (SV 89).

Perheenjäsenet voivat olla oikeutettuja myös matkakorvauksiin, mikäli he osallistuvat sairastuneen hoitoon, esimerkiksi hoitoneuvotteluihin tai perhetapaamisiin Syömishäiriökeskuksessa. Perheenjäsenen osallistuminen hoitoon pitää aina perustella lääkärinlausunnolla tai terveydenhuollon antamalla todistuksella. Asukkaan omahoitajat Syömishäiriökeskuksessa voivat kirjoittaa perheenjäsenille todistuksen, jossa on perusteltu miksi perheenjäsenen osallistuminen hoitoon on ollut tarpeellista. Korvausta voi hakea verkossa tai lähettämällä lomakkeen Matkakorvaus (SV 4) Kelaan.

Tässä olivat pääpiirteittäin tavallisimmat tuet, joita asukkaamme (ja perheenjäsenet) voivat saada. Sosiaalityöntekijämme Tellervo auttaa Kuntoutus- ja hoitoyksikköön tulevia ja heidän läheisiään tukiasioissa.

Ystävällisin terveisin,
Venla Eronen

Lähteet


Kela.fi

Syömishäiriökeskuksen sosiaalityöntekijän haastattelu

2 kommenttia:

  1. Kiitos oikein hyödyllisestä artikkelista! Hyvä, että kaikki on samassa paketissa, sillä ensimmäistä kertaa hoitoon pääsevä ei varmasti osaa ajatella, että voisi saada tukea tai etuuksia yhtään mistään. Itselläni on ikävämpi kokemus Kelan rajojen tiukennuksista. Hain 30 vuotiaana hoitotukea psykoterapian jatkon kustannuksia ajatellen. Kelalta tuli bumerangina takaisin kaksi kertaa. Teimme MTKL:n kuntoutussuunnittelijan ja erään sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijän kanssa kovasti töitä hakemusten kanssa ja liitteitäkin tuli noin kolmen senttimetrin pino. Taas epuu ja lopulta teimme valituksen, joka päätyi Sosiaaliasioiden muutoksenhakulautakuntaan, jossa puoli vuotta pyörittyään tuli takaisin kielteisenä. Syömishäiriö (edes kroonistunut ja pitkäaikainen anoreksia kaikkine liitännäissaurauksineen) EI ole riittävä peruste saada Kelan hoitotukea. Jos pysyy pystyssä, ei ole tarvetta apuvälineille ja ympärivuorokautiseen apuun ja tukeen, on liian terve hoitotukeen. Ikävä ja erittäin aikaavievä kokemus. Pelkällä syömishäiriödiagnoosilla on turha hoito/vammaistukea edes yrittää hakea. :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Nella! Onpa ikävä kuulla kokemuksistasi. Meilläkin joudumme hakemuksia aina huolella miettimään.

      Terveisin, Venla

      Poista