tag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post6366495989866049653..comments2023-12-05T22:19:37.291+02:00Comments on Omenatupa: Miten urheilija palaa harjoittelemaan syömishäiriöstä toipuessaan? Syömishäiriökeskushttp://www.blogger.com/profile/05423497615760610560noreply@blogger.comBlogger3125tag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-20484245256326226742021-08-22T13:53:13.200+03:002021-08-22T13:53:13.200+03:00Kiitos, en tiennytkään että on s-posti, jossa kysy...Kiitos, en tiennytkään että on s-posti, jossa kysyä. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-33040271151206495222021-08-16T13:02:06.524+03:002021-08-16T13:02:06.524+03:00Hei!
Laitostuminen tapahtuu yleensä silloin, kun ...Hei!<br /><br />Laitostuminen tapahtuu yleensä silloin, kun ihminen pystyisi hoitamaan asioitaan, mutta laitoksessa olemisen vuoksi hänen ei sallita niin tehdä. Tällöin ihmisen toimintakyky taantuu tasolle, joka on alhaisempi kuin se muuten olisi. Meillä pyritään siihen, että potilaat tekisivät itse kaikki asiat, jotka pystyvät tekemään ilman, että joutuvat siinä samalla turvautumaan oireiluun. Eli meillä itsenäistä toimintaa rajoitetaan vain silloin, kun omassa varassa toimiminen johtaa oireilemiseen. Omien asioiden hoitaminen oman kapasiteetin mukaisesti siis estää näkemyksemme mukaan laitostumisen.<br /><br />Tilanteessa, jossa potilaalla on persoonallisuushäiriö, joka aiheuttaa hänelle vaikeutta sopeutua laitoshoitoon, onkin syytä harkita onko osastohoito paras vaihtoehto. Tähän kuitenkin yleensä päädytään sellaisessa tilanteessa, jossa potilas omassa varassa olleessan on joko niin itsetuhoinen että on vaarassa kuolla ilman hoitoa tai hänellä on niin suuria vaikeuksia ruokkia tai muuten huolehtia itsestään, että hänen terveytensä tai henkensä on vaarassa ilman osastohoitoa. Tällöin katsotaan, että osastohoitoon tuleminen on kuitenkin pienempi paha. Vuosien varrella meillä on ollut useita potilaita, joilla on persoonallisuushäiriödiagnoosi ja toisinaan se asettaakin omat haasteensa osastohoidolle. Tällöin pyrimme mahdollisimman paljon sopeuttamaan omalta osaltamme tilannetta niin, että hoito mahdollistuisi ja myös harjoittelemaan potilaan kanssa uusia taitoja (esim. tunnesäätely ja -ilmaiseminen, kyky pyytää apua jne.), joiden oppiminen auttaisi hoidon onnistumisessa. Usein tällaisessa tilanteessa joudumme miettimään tilannetta yksilöllisesti sekä potilaan kannalta että huomioimaan myös yhteisön asettamat vaatimukset. Yhteistyöllä näistä tilanteista usein päästään kivasti eteenpäin.<br /><br />Kysellä ja kommentoida tietysti saa. Pyrimme vastaamaan kommentteihin järkevässä ajassa. Nyt se kesälomien takia viivästyi. Toki toivoisimme, että kysymykset liittyisivät jollakin tavalla kyseisiin teksteihin. Jos SHK:n toiminta kiinnostaa tarkemmin, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi infopostiimme: info@syomishairiokeskus.fiSyömishäiriökeskushttps://www.blogger.com/profile/05423497615760610560noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-4165855095832073262021-07-16T16:13:31.298+03:002021-07-16T16:13:31.298+03:00Ei liity tähän, mutta mua kiinnostaa että kuinka h...Ei liity tähän, mutta mua kiinnostaa että kuinka hoidossanne estätte laitostumisen? Esimerkiksi jos teille tulisi asiakas, jolla on persoonallisuushäiriö jonka vuoksi esimerkiksi pitkiä sairaala yms. jaksoja tulisi välttää? Saako täällä muuten kysellä mitä vain toimintaanne tai syömishäiriöihin liittyvää, vaikka se ei liittyisi kirjoitukseen?Anonymousnoreply@blogger.com