tag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post2455976153584014375..comments2023-12-05T22:19:37.291+02:00Comments on Omenatupa: Pohjaton nälkä ja painonnousu ”yli tarpeen” osana aliravitsemuksen korjaantumistaSyömishäiriökeskushttp://www.blogger.com/profile/05423497615760610560noreply@blogger.comBlogger14125tag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-59289917585165014872023-10-09T19:03:39.869+03:002023-10-09T19:03:39.869+03:00Hei! Minä käyn tällä hetkellä tuota pohjattoman nä...Hei! Minä käyn tällä hetkellä tuota pohjattoman nälän vaihetta. Se on kyllä kestänyt minulla jo vuosia mutta se ei lähde millään pois, koska koen olevani asian kanssa kovin yksin ja muutenkin jäänyt nyt aikalailla yksin elämässä. Mistä voisin saada apua, jotta pääsen tästä nälästä eroon ja voisin saada elämäni takaisin? Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-19385020996534523762020-10-26T09:00:58.339+02:002020-10-26T09:00:58.339+02:00Hei! Asiaa olisi varmaan paras selvittää lääkärin ...Hei! Asiaa olisi varmaan paras selvittää lääkärin kanssa. Onko esim. jotain allergioita, jotka aiheuttavat iho-oireita. Joskus vatsan toiminta on pitkän aliravitsemuksen jälkeen sekaisin ja erinäisiä vatsavaivoja voi melko pitkäänkin ilmetä. Myös ahdistus voi ilmetä vahvoinakin somaattisina oireina. Refeeding on hengenvaarallinen tila, minkä vuoksi ravitsemuskuntoutus on hyvä aloittaa ammattilaisen valvonnassa.<br /><br />Ystävällisin terveisin,<br /><br />Venla EronenSyömishäiriökeskushttps://www.blogger.com/profile/05423497615760610560noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-65752592177840194042020-10-20T03:10:58.496+03:002020-10-20T03:10:58.496+03:00Minulla on samantapaisia ongelmia: painoni nousee ...Minulla on samantapaisia ongelmia: painoni nousee jopa 15 kiloa reilussa kuukaudessa ja turvotus on todella voimakasta. Lisäksi minulla alkaa joka kerta syömisen normalisoiduttua erilaiset oireet: mm. vatsan voimakas täyttyminen ja turvotus, kivut eri puolilla vatsaa, pahoinvointi, refluksi ja oksentelu, ummetus ja ripuli, virtsaamisvaikeudet, kivut eri puolilla vartaloa, matala-asteinen kuume, hikoilu, sydämen tiheälyöntisyys, nivelkipu ja -turvotus, voimakas alaselkäkipu, -särky ja -voimattomuus, lihasheikkous, raajojen puutuneisuus, ihon punoitus, laikukkuus ja kirjavuus, kutisevat näpyt eri puolilla vartaloa tai kutisematon ihottuma ja pieniä näppyjä kasvojen ja kaulan sivuilla.<br /><br />Voivatko nämä kaikki oireet liittyä ravitsemustilan yhtäkkiseen muuttumiseen ja esimerkiksi siitä johtuvaan autonomisen hermoston häiriöön, jotka korjaantuvat kun jatkaa syömistä? Jos liittyvät, vähenevätkö oireet ajan myötä, kun keho tottuu ottamaan ruokaa vastaan? <br /><br />Luin englanniksi, että turvotus (refeeding edema) ja autonomisen hermoston häiriöt liittyvät syömishäiriöihin ja aineenvaihdunnan korjaantumiseen, mutten löydä tästä juurikaan tietoa suomeksi.Outinoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-2287872265090868342020-08-31T13:36:14.836+03:002020-08-31T13:36:14.836+03:00Hei! Yksittäisen ihmisen tilanteeseen on vaikea ot...Hei! Yksittäisen ihmisen tilanteeseen on vaikea ottaa kantaa tuntematta tilannetta tarkemmin. Onko tämä todettu nousu vai pelko tai tunne siitä, että paino nousee 10 kg viikossa? Lähtökohtaisesti pitäisin 10 kg viikossa nousua melko epätodennäköisenä. Suosittelisin kääntymään ammattilaisen puoleen asiasta, mikäli se on mahdollista. Toivottavasti vastauksesta oli apua. <br /><br />Ystävällisin terveisin,<br /><br />Venla EronenSyömishäiriökeskushttps://www.blogger.com/profile/05423497615760610560noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-18956712007788289452020-08-19T22:08:15.286+03:002020-08-19T22:08:15.286+03:00Mitäs sitten, jos paino nousee niinkin hurjaa vauh...Mitäs sitten, jos paino nousee niinkin hurjaa vauhtia kuin 10 kg alle viikossa?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-58841120512455400202020-04-20T12:07:49.093+03:002020-04-20T12:07:49.093+03:00Tsemppiä ja voimia sinulle! Pelko on sallittua ja ...Tsemppiä ja voimia sinulle! Pelko on sallittua ja ymmärrettävää, mutta onneksi se helpottaa ajan kanssa. Tämä on monille haastava vaihe, mutta tästäkin voi selvitä. Vaikeina hetkinä kannattaa muistuttaa itseään juuri noista positiivisista muutoksista, sillä ne voivat auttaa jaksamaan ja jatkamaan toipumista, vaikka pelko olisikin suuri.<br /><br />Ystävällisin terveisin,<br /><br />Venla EronenSyömishäiriökeskushttps://www.blogger.com/profile/05423497615760610560noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-55601876945688465802020-04-20T00:04:08.324+03:002020-04-20T00:04:08.324+03:00Kiitos tästä ihan hurjan paljon. Käyn itse ilmeise...Kiitos tästä ihan hurjan paljon. Käyn itse ilmeisesti juuri nyt läpi tätä painonnousu vaihetta, ja se tuntuu ihan kamalalta, kun kokoajan on nälkä, en mahdu puoliinkaan vaatteistani(tosin ei melkein 30vuotiaan kai kuulukaan käyttää samoja vaatteita kuin 15-vuotiaana)ja vaikka vointi muuten on paljon parempi kuin ehkä ikinä, ahdistaa keho silti ihan äärimmäisen paljon. On helpottavaa lukea, että painon nouseminen yli normaalin on normaalia(heh) ja toivon tosiaan että jaksan tämän vaiheen läpi niin että ihan oikeasti joskus paranen. Mutta pelottaa silti ihan hirveän paljon.<br />Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-84910355394112443572019-09-21T11:20:11.596+03:002019-09-21T11:20:11.596+03:00Viisas kirjoitus, todella. Tämä on myös käytännöss...Viisas kirjoitus, todella. Tämä on myös käytännössä oikeaksi todettu: anoreksiasta toipuva syö jossakin vaiheessa hurjasti ja se on merkki siitä, että ihmisen paranemismekanismi on käynnistynyt. <br /><br />Myös se on totta, että monet ammattilaiset eivät tajua yhtään tätä ylikompensaatiovaihetta. Ahmimista pelätään niin hysteerisesti, että jopa rankasti alipainosta potilasta estetään osastolla syömästä yhtään yli ateriasuunnitelman minimin ja potilas on usein nälissään. Ateriasuunnitelmasta voi tulla varsinainen ahdistuksenlähde sekä potilaalle että henkilökunnalle, jos sitä noudatetaan joustamattomasti. Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-14128497587911328922019-08-21T06:10:18.060+03:002019-08-21T06:10:18.060+03:00Aivan upea kirjoitus ja juuri sitä tietoa mitä sai...Aivan upea kirjoitus ja juuri sitä tietoa mitä sairastunut tarvitsee ymmärtääkseen, hyväksyäkseen hämmentävän tilanteen joka toipuvalle on vaikeaa. Antaa myös ymmärryksen, toivon toipuvan perheelle. Kiitos!!!Anonymoushttps://www.blogger.com/profile/00374823686262595568noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-54798041388876642362019-07-21T17:18:18.288+03:002019-07-21T17:18:18.288+03:00Jes, musiikkia korvilleni!!!
Liian monta kertaa h...Jes, musiikkia korvilleni!!! <br />Liian monta kertaa hoitotaho asettaa painotavoitteen, joka on aaaivan liian pieni sairastavan keholle. Tästä tavoitteesta tulee maksimi ja sairastava alkaa taas rajoittaa energiansaantia tai kompensoimaan, jos tuo maaginen raja alkaa lähestyä, saati ylittyä. Pitäisi aina tehdä tutuksi termi: biologinen normaalipaino, joka on jokaisella oma ja voi olla vaikka sen tylyn BMI-taulukon yli 25 pykälissä.<br />Liikaa kuulee myös hoitotaholta sitä, että tulee "buliminen vaihe" tai sairastava "ahmii". Tämä sanotaan negatiiviseen sävyyn ja sarastava häpeää nälkäänsä ja pelkää siirtyvänsä diagnoosista toiseen. Jatkuva nälkä tulkitaan "vääräksi ja pahaksi". Se on kuitenkin se juttu, jota pitää kuunnella ja joka tulee melkein väistämättä jokaiselle toipuvalle! Oli nälkä sitten mentaalista tai fyysistä, siihen pitää vastata, painosta riippumatta. Jos tähän nälkään (extreme hunger) ei vastaa, keho kuvittelee, että edelleen on nälänhätä ja sairaus ei väisty tuumaakaan. Vasta kun syö rajoittamattomasti, mitä vain, miten paljon tahansa ja milloin vain, keho alkaa tajuta, että on turvallista taas. Ruokaa on saatavilla ja sitä ei tarvitse varastoida. Nälkäsignaalit rauhoittuvat, mieli tyyntyy ja paino hakeutuu kunkin omaan biologiseen normaalipainoon, jossa kehon on juuri tällä henkilöllä hyvä olla. Ja tämä tapahtuu vain syömällä, ei taas rajoittamalla. Monelle tulee yllätyksenä, että ei tarvita mitään "ylläpitoateriasuunnitelmia" vaan alati ja aina syödään niin paljon, kuin maistuu. Ei ole "liikaa ruokaa", kun paranee syömishäiriöstä! Overshoot, eli tuo ylimeno on kehon tapa varmistaa, että on vararavintoa, jos nälänhätä (kompensaatio ja rajoittaminen) iskeekin uudelleen. Keho on viisas ja onkin tärkeää että hoitohenkilökunta ei tuomitse sairastavan nälkää, vaan tukee syömään aina, kun ruoka on mielessä. Ja jos on tarve ateriasuunnitelmalle, se on EHDOTON ALARAJA ja lisää pitää tarjota aina kun vain siltä tuntuu. Monta kertaa olen osastolla saanut haukut, kun olen ottanut "liian täyden" puurokauhallisen tai syönyt hedelmiä tyydyttääkseni nälkää, jonka liian pieni ateriasuunnitelma on jättänyt. Joka kerta minut haukuttiin ahmimisesta. Kun paino lähestyy "normaalipainon alarajaa" tiimi alkoi vähentää energiansaantia ja se toi signaalin, että syömiset on syöty, pakko alkaa taas kitkuttaa.<br />Ja nämä kokemukset ovat sh erikoistuneista yksiköistä. Olisikohan henkilökuntaa aika perehdyttää Minnesota Studyyn?Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-82248793193483718422019-07-19T13:50:52.069+03:002019-07-19T13:50:52.069+03:00Kiitos! Haastava aihe tämä toki on ammattilaisille...Kiitos! Haastava aihe tämä toki on ammattilaisillekin. Hätiköidyissä korjausliikkeissä on mahdollisesti mukana huoli toipuvan psyykkisestä jaksamisesta, mutta ehkä sitten myös ne omat "ahdistukset" siitä, että toipuvan paino olisi jotenkin noussut liikaa ja se olisi jotenkin haitallista myönteisen kehonkuvan ja minäkuvan kehittymisessä ja siten estäisi toipumista. Toipumiseen kuuluu monia vaiheita ja noita vaiheita pitäisi pystyä katsomaan koko toipumisprosessin näkökulmasta eikä vain siinä hetkessä esille nousevien teemojen valossa. <br /><br />Terveisin,<br /><br />Venla EronenSyömishäiriökeskushttps://www.blogger.com/profile/05423497615760610560noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-36390184971706296692019-07-19T13:34:58.568+03:002019-07-19T13:34:58.568+03:00Kiitos, todella hyvä teksti ja kokisin, että nimen...Kiitos, todella hyvä teksti ja kokisin, että nimenomaan ammattilaisille tärkeää asiaa! Olen koko työurani aikani kuullut keisseistä, joissa on alettu säätelemään painonnousua asiakkaan kanssa nimenomaan ammattilaisten toimesta - "ettei nyt vaan paino nouse liikaa". Mielestäni aivan kesken hoidon, aivan liian hätiköidystä ja siten hoitoa haitaten. Onneksi ollaan menty hurjasti eteenpäin ihan tässä viimeisen kymmenen vuodenkin aikana hoitoasenteissa! Leena Putkonenhttps://www.blogger.com/profile/01890742305534191631noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-73512120152799172982019-07-19T13:19:01.174+03:002019-07-19T13:19:01.174+03:00Kiitos mukavasta palautteesta :)
Terveisin,
Venl...Kiitos mukavasta palautteesta :)<br /><br />Terveisin,<br /><br />Venla EronenSyömishäiriökeskushttps://www.blogger.com/profile/05423497615760610560noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4247035516585282347.post-43937305100930610572019-07-19T12:04:22.386+03:002019-07-19T12:04:22.386+03:00Aivan erinomainen kirjoitus, kiitos tästä! Tämän t...Aivan erinomainen kirjoitus, kiitos tästä! Tämän tietoisuuden soisi tulevan laajalti ammattilaisen keskuuteen, sillä toipuvan on vaikea ylläpitää paranemisrohkeutta, jos ammattilainen varoittelee ahmimisesta tai neuvoo rajoittamaan!Nyytin äitihttps://www.blogger.com/profile/09277158757503261751noreply@blogger.com